kuolema

finština

výslovnost

• IPA: [ˈkuolemɑ]

dělení

• kuo-le-ma

etymologie

• kuolla + -ma

podstatné jméno

skloňování

skloňování podle vzoru koira
Substantivum	singulár	plurál
nominativ	kuolema	kuolemat
genitiv	kuoleman	kuolemien (kuolemain)
akuzativ	kuoleman kuolema	kuolemat
partitiv	kuolemaa	kuolemia
essiv	kuolemana	kuolemina
translativ	kuolemaksi	kuolemiksi
inessiv	kuolemassa	kuolemissa
elativ	kuolemasta	kuolemista
illativ	kuolemaan	kuolemiin
adessiv	kuolemalla	kuolemilla
ablativ	kuolemalta	kuolemilta
allativ	kuolemalle	kuolemille
abessiv	kuolematta	kuolemitta
komitativ	—	kuolemine
instruktiv	—	kuolemin

význam

1. smrt, úmrtí

synonyma

1. kuolo, poismeno, tuoni

související

• kuolla
• kuolematon
• kuolematuomio
• kuolemanrangaistus
• tehdä kuolemaa
• kuolemaan johtava