Marko

See also: marko

English

Etymology 1

From Mark +‎ -o.

Proper noun

Marko (plural Markos)

1. Nickname for Mark.

Etymology 2

Proper noun

Marko (plural Markos)

1. A male given name, equivalent to English Mark

Anagrams

• Komar, O mark, korma, omkar

Estonian

Proper noun

Marko

1. a male given name, variant of Markus (“Mark”)

Finnish

Etymology

20th century variant of Markku and Markus, borrowed from Slavic Marko and Italian Marco.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑrko/, [ˈmɑ̝rko̞]
• Rhymes: -ɑrko
• Hyphenation^(key): Mar‧ko

Proper noun

Marko

1. a male given name
   • 1990, Harri Tapper, Näin syntyvät revontulet, Gummerus, published 2003, →ISBN, page 109:

     —Markohan oli prinssi.
     Äiti rupesi selostamaan meille niin, että Vihtori oli kerran lukenut ääneen kirjaa. Se kertoi kaukaisesta maasta, Italiasta. Italiassa asui kuningas ja hänellä oli Marko-niminen poika. Kuninkaan poikaa kutsutaan prinssiksi. Koska prinssi oli oikeudenmukainen ja suora mies, niin me päätimme, että kastetaan oma poika Markoksi. Miksi ei kastettaisi?
     —Markko, se muuten on.
     —Marko.
     —Perkele, kun minä en saa lapsilleni niitä nimiä, mitä tarkoitan. Rovasti tunsi nimen Markku, mikä on samaa juurta kuin evankelista Markus ja kaikkialla maailmassa hyvin tunnettu ja sen tähden rovasti kirjoitti kirjaan että Markko, kun onhan niin, että ruotsikielessä oo lausutaan uuksi, ja sillä tavoin rovasti sai tahtonsa läpitse. Eikö ollutkin itsepintainen rovasti. Mitä arvelette?

     —Marko was a prince after all.
     Mother started explaining to us that Vihtori had once read a book out loud. It was about the distant land of Italy, in which there lived a king with a son named Marko. The son of a king is called a prince. The prince was a just and honest man, so we decided to christen our own son Marko. Why wouldn't we?
     —He's Markko, by the way.
     —Marko.
     —God damn, I just can't get the names for my children that I'm trying to. The provost knew the name Markku, of the same origin as the Mark who wrote the gospel, and well known around the world, and so the provost wrote Markko in the book, since in Swedish o's are pronounced as u's, and so the provost got what he wanted. What a stubborn provost, don't you think?

   • 2002, Eeva Ahtisaari, Juuret ja siivet, WSOY, →ISBN, page 68:

     Maatessani vuoteessa keskityin miettimään vauvalle nimeä. Tein sen hyvin huolellisesti. Minua miellytti suomalainen Markku, mutta ystävämme Juha Sipilä oli heittänyt ohimennen Martille, että entäs Marko. "Sehän sopisi sinunlaisesi maailmanmatkaajan pojalle, viittaisi sopivasti Marco Poloon."
     Niin me päädyimme Markoon.

     As I lay in bed, I pondered a name for the baby. I did so very meticulously. The FInnihs name Markku pleased me, but our friend Juha Sipilä had quipped Martti that we should name him Marko. "That'd suit the son of a globetrotter like you, a nice reference to Marco Polo after all."
     So we ended up naming him Marko.

Usage notes

• Popular in Finland in the 1960s and the 1970s.

Declension

Inflection of Marko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		Marko	Markot
genitive		Markon	Markojen
partitive		Markoa	Markoja
illative		Markoon	Markoihin
		singular	plural
nominative		Marko	Markot
accusative	nom.	Marko	Markot
	gen.	Markon
genitive		Markon	Markojen
partitive		Markoa	Markoja
inessive		Markossa	Markoissa
elative		Markosta	Markoista
illative		Markoon	Markoihin
adessive		Markolla	Markoilla
ablative		Markolta	Markoilta
allative		Markolle	Markoille
essive		Markona	Markoina
translative		Markoksi	Markoiksi
abessive		Markotta	Markoitta
instructive		—	Markoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Marko (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Markoni Markoni accusative nom. Markoni Markoni gen. Markoni genitive Markoni Markojeni partitive Markoani Markojani inessive Markossani Markoissani elative Markostani Markoistani illative Markooni Markoihini adessive Markollani Markoillani ablative Markoltani Markoiltani allative Markolleni Markoilleni essive Markonani Markoinani translative Markokseni Markoikseni abessive Markottani Markoittani instructive — — comitative — Markoineni second-person singular possessor singular plural nominative Markosi Markosi accusative nom. Markosi Markosi gen. Markosi genitive Markosi Markojesi partitive Markoasi Markojasi inessive Markossasi Markoissasi elative Markostasi Markoistasi illative Markoosi Markoihisi adessive Markollasi Markoillasi ablative Markoltasi Markoiltasi allative Markollesi Markoillesi essive Markonasi Markoinasi translative Markoksesi Markoiksesi abessive Markottasi Markoittasi instructive — — comitative — Markoinesi first-person plural possessor singular plural nominative Markomme Markomme accusative nom. Markomme Markomme gen. Markomme genitive Markomme Markojemme partitive Markoamme Markojamme inessive Markossamme Markoissamme elative Markostamme Markoistamme illative Markoomme Markoihimme adessive Markollamme Markoillamme ablative Markoltamme Markoiltamme allative Markollemme Markoillemme essive Markonamme Markoinamme translative Markoksemme Markoiksemme abessive Markottamme Markoittamme instructive — — comitative — Markoinemme second-person plural possessor singular plural nominative Markonne Markonne accusative nom. Markonne Markonne gen. Markonne genitive Markonne Markojenne partitive Markoanne Markojanne inessive Markossanne Markoissanne elative Markostanne Markoistanne illative Markoonne Markoihinne adessive Markollanne Markoillanne ablative Markoltanne Markoiltanne allative Markollenne Markoillenne essive Markonanne Markoinanne translative Markoksenne Markoiksenne abessive Markottanne Markoittanne instructive — — comitative — Markoinenne third-person possessor singular plural nominative Markonsa Markonsa accusative nom. Markonsa Markonsa gen. Markonsa genitive Markonsa Markojensa partitive Markoaan Markoansa Markojaan Markojansa inessive Markossaan Markossansa Markoissaan Markoissansa elative Markostaan Markostansa Markoistaan Markoistansa illative Markoonsa Markoihinsa adessive Markollaan Markollansa Markoillaan Markoillansa ablative Markoltaan Markoltansa Markoiltaan Markoiltansa allative Markolleen Markollensa Markoilleen Markoillensa essive Markonaan Markonansa Markoinaan Markoinansa translative Markokseen Markoksensa Markoikseen Markoiksensa abessive Markottaan Markottansa Markoittaan Markoittansa instructive — — comitative — Markoineen Markoinensa

Derived terms

compounds

• anarkomarko

 

Statistics

• Marko is the 19^th most common male given name in Finland, belonging to 24,987 male individuals (and as a middle name to 4,418 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Anagrams

• makro, makro-

German

Pronunciation

• Audio:

  (file)

Proper noun

Marko

1. a male given name, variant of Marco

Lithuanian

Noun

Márko

1. genitive singular of Márkas (“Mark”)

Serbo-Croatian

Pronunciation

• IPA^(key): /mâːrko/

Proper noun

Mȃrko m (Cyrillic spelling Ма̑рко)

1. a male given name, equivalent to English Mark

Slovak

Proper noun

Marko m pers

1. a male given name
2. a male surname

Declension

Declension of Marko (pattern chlap)

	singular	plural 1	plural 2
nominative	Marko	Markovia	Markovci
genitive	Marka	Markov	Markovcov
dative	Markovi	Markom	Markovcom
accusative	Marka	Markov	Markovcov
locative	Markovi	Markoch	Markovcoch
instrumental	Markom	Markami	Markovcami

Further reading

• “Marko”, in Slovníkový portál Jazykovedného ústavu Ľ. Štúra SAV [Dictionary portal of the Ľ. Štúr Institute of Linguistics, Slovak Academy of Science] (in Slovak), https://slovnik.juls.savba.sk, 2003–2024

Slovene

Pronunciation

• IPA^(key): /màːrkɔ/

Proper noun

Márko m anim

1. a male given name

Inflection

The diacritics used in this section of the entry are non-tonal. If you are a native tonal speaker, please help by adding the tonal marks.

Masculine anim., hard o-stem
nominative	Márko
genitive	Márka
	singular
nominative (imenovȃlnik)	Márko
genitive (rodȋlnik)	Márka
dative (dajȃlnik)	Márku
accusative (tožȋlnik)	Márka
locative (mẹ̑stnik)	Márku
instrumental (orọ̑dnik)	Márkom

Swahili

Etymology

Borrowed from English Mark.

Pronunciation

• Audio (Kenya):

  (file)

Proper noun

Marko

1. a male given name, equivalent to English Mark
2. (biblical) Mark (book of the New Testament)

See also

• (books of the New Testament: vitabu vya Agano Jipya) Mathayo (“Matthew”), Marko (“Mark”), Luka (“Luke”), Yohane (“John”), Matendo (“Acts”), Waroma (“Romans”), Wakorintho 1 (“1 Corinthians”), Wakorintho 2 (“2 Corinthians”), Wagalatia (“Galatians”), Waefeso (“Ephesians”), Wafilipi (“Philippians”), Wakolosai (“Colossians”), Wathesalonike 1 (“1 Thessalonians”), Wathesalonike 2 (“2 Thessalonians”), Timotheo 1 (“1 Timothy”), Timotheo 2 (“2 Timothy”), Tito (“Titus”), Filemoni (“Philemon”), Waebrania (“Hebrews”), Yakobo (“James”), Petro 1 (“1 Peter”), Petro 2 (“2 Peter”), Yohane 1 (“1 John”), Yohane 2 (“2 John”), Yohane 3 (“3 John”), Yuda (“Jude”), Ufunuo (“Revelations”) ^{(Category: sw:Books of the Bible) [edit]}