second-person plural possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
eläimeen sekaantumisenne
|
eläimeen sekaantumisenne
|
accusative
|
nom.
|
eläimeen sekaantumisenne
|
eläimeen sekaantumisenne
|
gen.
|
eläimeen sekaantumisenne
|
genitive
|
eläimeen sekaantumisenne
|
eläimeen sekaantumistenne eläimeen sekaantumisienne
|
partitive
|
eläimeen sekaantumistanne
|
eläimeen sekaantumisianne
|
inessive
|
eläimeen sekaantumisessanne
|
eläimeen sekaantumisissanne
|
elative
|
eläimeen sekaantumisestanne
|
eläimeen sekaantumisistanne
|
illative
|
eläimeen sekaantumiseenne
|
eläimeen sekaantumisiinne
|
adessive
|
eläimeen sekaantumisellanne
|
eläimeen sekaantumisillanne
|
ablative
|
eläimeen sekaantumiseltanne
|
eläimeen sekaantumisiltanne
|
allative
|
eläimeen sekaantumisellenne
|
eläimeen sekaantumisillenne
|
essive
|
eläimeen sekaantumisenanne
|
eläimeen sekaantumisinanne
|
translative
|
eläimeen sekaantumiseksenne
|
eläimeen sekaantumisiksenne
|
abessive
|
eläimeen sekaantumisettanne
|
eläimeen sekaantumisittanne
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
eläimeen sekaantumisinenne
|