heite

Finnish

Etymology

From heittää (“to throw, eject”) +‎ -e.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhei̯teˣ/, [ˈhe̞i̯t̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -eite
• Hyphenation^(key): hei‧te

Noun

heite

1. ejecta (something thrown or ejected, especially the material ejected from a volcano or impact crater)
2. grenade (explosive device)

   Synonym: kranaatti

Declension

Inflection of heite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		heite	heitteet
genitive		heitteen	heitteiden heitteitten
partitive		heitettä	heitteitä
illative		heitteeseen	heitteisiin heitteihin
		singular	plural
nominative		heite	heitteet
accusative	nom.	heite	heitteet
	gen.	heitteen
genitive		heitteen	heitteiden heitteitten
partitive		heitettä	heitteitä
inessive		heitteessä	heitteissä
elative		heitteestä	heitteistä
illative		heitteeseen	heitteisiin heitteihin
adessive		heitteellä	heitteillä
ablative		heitteeltä	heitteiltä
allative		heitteelle	heitteille
essive		heitteenä	heitteinä
translative		heitteeksi	heitteiksi
abessive		heitteettä	heitteittä
instructive		—	heittein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of heite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative heitteeni heitteeni accusative nom. heitteeni heitteeni gen. heitteeni genitive heitteeni heitteideni heitteitteni partitive heitettäni heitteitäni inessive heitteessäni heitteissäni elative heitteestäni heitteistäni illative heitteeseeni heitteisiini heitteihini adessive heitteelläni heitteilläni ablative heitteeltäni heitteiltäni allative heitteelleni heitteilleni essive heitteenäni heitteinäni translative heitteekseni heitteikseni abessive heitteettäni heitteittäni instructive — — comitative — heitteineni second-person singular possessor singular plural nominative heitteesi heitteesi accusative nom. heitteesi heitteesi gen. heitteesi genitive heitteesi heitteidesi heitteittesi partitive heitettäsi heitteitäsi inessive heitteessäsi heitteissäsi elative heitteestäsi heitteistäsi illative heitteeseesi heitteisiisi heitteihisi adessive heitteelläsi heitteilläsi ablative heitteeltäsi heitteiltäsi allative heitteellesi heitteillesi essive heitteenäsi heitteinäsi translative heitteeksesi heitteiksesi abessive heitteettäsi heitteittäsi instructive — — comitative — heitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative heitteemme heitteemme accusative nom. heitteemme heitteemme gen. heitteemme genitive heitteemme heitteidemme heitteittemme partitive heitettämme heitteitämme inessive heitteessämme heitteissämme elative heitteestämme heitteistämme illative heitteeseemme heitteisiimme heitteihimme adessive heitteellämme heitteillämme ablative heitteeltämme heitteiltämme allative heitteellemme heitteillemme essive heitteenämme heitteinämme translative heitteeksemme heitteiksemme abessive heitteettämme heitteittämme instructive — — comitative — heitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative heitteenne heitteenne accusative nom. heitteenne heitteenne gen. heitteenne genitive heitteenne heitteidenne heitteittenne partitive heitettänne heitteitänne inessive heitteessänne heitteissänne elative heitteestänne heitteistänne illative heitteeseenne heitteisiinne heitteihinne adessive heitteellänne heitteillänne ablative heitteeltänne heitteiltänne allative heitteellenne heitteillenne essive heitteenänne heitteinänne translative heitteeksenne heitteiksenne abessive heitteettänne heitteittänne instructive — — comitative — heitteinenne third-person possessor singular plural nominative heitteensä heitteensä accusative nom. heitteensä heitteensä gen. heitteensä genitive heitteensä heitteidensä heitteittensä partitive heitettään heitettänsä heitteitään heitteitänsä inessive heitteessään heitteessänsä heitteissään heitteissänsä elative heitteestään heitteestänsä heitteistään heitteistänsä illative heitteeseensä heitteisiinsä heitteihinsä adessive heitteellään heitteellänsä heitteillään heitteillänsä ablative heitteeltään heitteeltänsä heitteiltään heitteiltänsä allative heitteelleen heitteellensä heitteilleen heitteillensä essive heitteenään heitteenänsä heitteinään heitteinänsä translative heitteekseen heitteeksensä heitteikseen heitteiksensä abessive heitteettään heitteettänsä heitteittään heitteittänsä instructive — — comitative — heitteineen heitteinensä

Derived terms

compounds

• heitehuimaus
• savuheite

 

See also

• heitteille, heitteillä

Further reading

• “heite”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hieet

Irish

Noun

heite

1. h-prothesized form of eite

Middle English

Noun

heite

1. Alternative form of hete (“heat”)

Norwegian Nynorsk

Etymology 1

From Old Norse heiti. Doublet of heiti.

Noun

heite n (definite singular heitet, indefinite plural heite, definite plural heita)

1. name, denomination
2. (Norse poetry) a heiti

Etymology 2

From heit and heita.

Noun

heite f (definite singular heita, indefinite plural heiter, definite plural heitene)

1. heat

Etymology 3

From Old Norse heita.

Verb

heite (present tense heiter, past tense heitte or het, past participle heitt, passive infinitive heitast, present participle heitande, imperative heit)

1. Alternative form of heita

Etymology 4

Verb

heite (present tense heitar, past tense heita, past participle heita, passive infinitive heitast, present participle heitande, imperative heite/heit)

1. Alternative form of heita

References

• “heite” in The Nynorsk Dictionary.

West Frisian

Etymology

See heit for more.

Interjection

1. A term of address, usually for a man.

Noun

heite c (plural [please provide])

1. (obsolete) father

Derived terms

• heitelân

 

Further reading

• “heite”, in Wurdboek fan de Fryske taal (in Dutch), 2011