hienonnella

Finnish

Etymology

hienontaa +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhie̯nonːelːɑˣ/, [ˈhie̞̯no̞nˌne̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): hie‧non‧nel‧la

Verb

hienonnella

1. (transitive) frequentative of hienontaa (“to crush or grind”)

Conjugation

Inflection of hienonnella (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hienontelen	en hienontele	1st sing.	olen hienonnellut	en ole hienonnellut
2nd sing.		hienontelet	et hienontele	2nd sing.	olet hienonnellut	et ole hienonnellut
3rd sing.		hienontelee	ei hienontele	3rd sing.	on hienonnellut	ei ole hienonnellut
1st plur.		hienontelemme	emme hienontele	1st plur.	olemme hienonnelleet	emme ole hienonnelleet
2nd plur.		hienontelette	ette hienontele	2nd plur.	olette hienonnelleet	ette ole hienonnelleet
3rd plur.		hienontelevat	eivät hienontele	3rd plur.	ovat hienonnelleet	eivät ole hienonnelleet
passive		hienonnellaan	ei hienonnella	passive	on hienonneltu	ei ole hienonneltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hienontelin	en hienonnellut	1st sing.	olin hienonnellut	en ollut hienonnellut
2nd sing.		hienontelit	et hienonnellut	2nd sing.	olit hienonnellut	et ollut hienonnellut
3rd sing.		hienonteli	ei hienonnellut	3rd sing.	oli hienonnellut	ei ollut hienonnellut
1st plur.		hienontelimme	emme hienonnelleet	1st plur.	olimme hienonnelleet	emme olleet hienonnelleet
2nd plur.		hienontelitte	ette hienonnelleet	2nd plur.	olitte hienonnelleet	ette olleet hienonnelleet
3rd plur.		hienontelivat	eivät hienonnelleet	3rd plur.	olivat hienonnelleet	eivät olleet hienonnelleet
passive		hienonneltiin	ei hienonneltu	passive	oli hienonneltu	ei ollut hienonneltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hienontelisin	en hienontelisi	1st sing.	olisin hienonnellut	en olisi hienonnellut
2nd sing.		hienontelisit	et hienontelisi	2nd sing.	olisit hienonnellut	et olisi hienonnellut
3rd sing.		hienontelisi	ei hienontelisi	3rd sing.	olisi hienonnellut	ei olisi hienonnellut
1st plur.		hienontelisimme	emme hienontelisi	1st plur.	olisimme hienonnelleet	emme olisi hienonnelleet
2nd plur.		hienontelisitte	ette hienontelisi	2nd plur.	olisitte hienonnelleet	ette olisi hienonnelleet
3rd plur.		hienontelisivat	eivät hienontelisi	3rd plur.	olisivat hienonnelleet	eivät olisi hienonnelleet
passive		hienonneltaisiin	ei hienonneltaisi	passive	olisi hienonneltu	ei olisi hienonneltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hienontele	älä hienontele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hienonnelkoon	älköön hienonnelko	3rd sing.	olkoon hienonnellut	älköön olko hienonnellut
1st plur.		hienonnelkaamme	älkäämme hienonnelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hienonnelkaa	älkää hienonnelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hienonnelkoot	älkööt hienonnelko	3rd plur.	olkoot hienonnelleet	älkööt olko hienonnelleet
passive		hienonneltakoon	älköön hienonneltako	passive	olkoon hienonneltu	älköön olko hienonneltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hienonnellen	en hienonnelle	1st sing.	lienen hienonnellut	en liene hienonnellut
2nd sing.		hienonnellet	et hienonnelle	2nd sing.	lienet hienonnellut	et liene hienonnellut
3rd sing.		hienonnellee	ei hienonnelle	3rd sing.	lienee hienonnellut	ei liene hienonnellut
1st plur.		hienonnellemme	emme hienonnelle	1st plur.	lienemme hienonnelleet	emme liene hienonnelleet
2nd plur.		hienonnellette	ette hienonnelle	2nd plur.	lienette hienonnelleet	ette liene hienonnelleet
3rd plur.		hienonnellevat	eivät hienonnelle	3rd plur.	lienevät hienonnelleet	eivät liene hienonnelleet
passive		hienonneltaneen	ei hienonneltane	passive	lienee hienonneltu	ei liene hienonneltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hienonnella		present	hienonteleva	hienonneltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hienonnellakseni hienonnellaksemme 2nd hienonnellaksesi hienonnellaksenne 3rd hienonnellakseen hienonnellaksensa		past	hienonnellut	hienonneltu
2nd	inessive2	hienonnellessa	hienonneltaessa	agent4	hienontelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hienonnellessani hienonnellessamme 2nd hienonnellessasi hienonnellessanne 3rd hienonnellessaan hienonnellessansa		negative	hienontelematon
	instructive	hienonnellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hienontelemassa	—
	elative	hienontelemasta	—
	illative	hienontelemaan	—
	adessive	hienontelemalla	—
	abessive	hienontelematta	—
	instructive	hienonteleman	hienonneltaman
4th3	verbal noun	hienonteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hienontelemaisillani hienontelemaisillamme 2nd hienontelemaisillasi hienontelemaisillanne 3rd hienontelemaisillaan hienontelemaisillansa