hurmioitua

Finnish

Etymology

hurmio +‎ -oitua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhurmioi̯tuɑˣ/, [ˈhurmiˌo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Hyphenation^(key): hur‧mi‧oi‧tua

Verb

hurmioitua

1. (intransitive) To become ecstatic.

Conjugation

Inflection of hurmioitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurmioidun	en hurmioidu	1st sing.	olen hurmioitunut	en ole hurmioitunut
2nd sing.		hurmioidut	et hurmioidu	2nd sing.	olet hurmioitunut	et ole hurmioitunut
3rd sing.		hurmioituu	ei hurmioidu	3rd sing.	on hurmioitunut	ei ole hurmioitunut
1st plur.		hurmioidumme	emme hurmioidu	1st plur.	olemme hurmioituneet	emme ole hurmioituneet
2nd plur.		hurmioidutte	ette hurmioidu	2nd plur.	olette hurmioituneet	ette ole hurmioituneet
3rd plur.		hurmioituvat	eivät hurmioidu	3rd plur.	ovat hurmioituneet	eivät ole hurmioituneet
passive		hurmioidutaan	ei hurmioiduta	passive	on hurmioiduttu	ei ole hurmioiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurmioiduin	en hurmioitunut	1st sing.	olin hurmioitunut	en ollut hurmioitunut
2nd sing.		hurmioiduit	et hurmioitunut	2nd sing.	olit hurmioitunut	et ollut hurmioitunut
3rd sing.		hurmioitui	ei hurmioitunut	3rd sing.	oli hurmioitunut	ei ollut hurmioitunut
1st plur.		hurmioiduimme	emme hurmioituneet	1st plur.	olimme hurmioituneet	emme olleet hurmioituneet
2nd plur.		hurmioiduitte	ette hurmioituneet	2nd plur.	olitte hurmioituneet	ette olleet hurmioituneet
3rd plur.		hurmioituivat	eivät hurmioituneet	3rd plur.	olivat hurmioituneet	eivät olleet hurmioituneet
passive		hurmioiduttiin	ei hurmioiduttu	passive	oli hurmioiduttu	ei ollut hurmioiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurmioituisin	en hurmioituisi	1st sing.	olisin hurmioitunut	en olisi hurmioitunut
2nd sing.		hurmioituisit	et hurmioituisi	2nd sing.	olisit hurmioitunut	et olisi hurmioitunut
3rd sing.		hurmioituisi	ei hurmioituisi	3rd sing.	olisi hurmioitunut	ei olisi hurmioitunut
1st plur.		hurmioituisimme	emme hurmioituisi	1st plur.	olisimme hurmioituneet	emme olisi hurmioituneet
2nd plur.		hurmioituisitte	ette hurmioituisi	2nd plur.	olisitte hurmioituneet	ette olisi hurmioituneet
3rd plur.		hurmioituisivat	eivät hurmioituisi	3rd plur.	olisivat hurmioituneet	eivät olisi hurmioituneet
passive		hurmioiduttaisiin	ei hurmioiduttaisi	passive	olisi hurmioiduttu	ei olisi hurmioiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hurmioidu	älä hurmioidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hurmioitukoon	älköön hurmioituko	3rd sing.	olkoon hurmioitunut	älköön olko hurmioitunut
1st plur.		hurmioitukaamme	älkäämme hurmioituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hurmioitukaa	älkää hurmioituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hurmioitukoot	älkööt hurmioituko	3rd plur.	olkoot hurmioituneet	älkööt olko hurmioituneet
passive		hurmioiduttakoon	älköön hurmioiduttako	passive	olkoon hurmioiduttu	älköön olko hurmioiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hurmioitunen	en hurmioitune	1st sing.	lienen hurmioitunut	en liene hurmioitunut
2nd sing.		hurmioitunet	et hurmioitune	2nd sing.	lienet hurmioitunut	et liene hurmioitunut
3rd sing.		hurmioitunee	ei hurmioitune	3rd sing.	lienee hurmioitunut	ei liene hurmioitunut
1st plur.		hurmioitunemme	emme hurmioitune	1st plur.	lienemme hurmioituneet	emme liene hurmioituneet
2nd plur.		hurmioitunette	ette hurmioitune	2nd plur.	lienette hurmioituneet	ette liene hurmioituneet
3rd plur.		hurmioitunevat	eivät hurmioitune	3rd plur.	lienevät hurmioituneet	eivät liene hurmioituneet
passive		hurmioiduttaneen	ei hurmioiduttane	passive	lienee hurmioiduttu	ei liene hurmioiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hurmioitua		present	hurmioituva	hurmioiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hurmioituakseni hurmioituaksemme 2nd hurmioituaksesi hurmioituaksenne 3rd hurmioituakseen hurmioituaksensa		past	hurmioitunut	hurmioiduttu
2nd	inessive2	hurmioituessa	hurmioiduttaessa	agent4	hurmioituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hurmioituessani hurmioituessamme 2nd hurmioituessasi hurmioituessanne 3rd hurmioituessaan hurmioituessansa		negative	hurmioitumaton
	instructive	hurmioituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hurmioitumassa	—
	elative	hurmioitumasta	—
	illative	hurmioitumaan	—
	adessive	hurmioitumalla	—
	abessive	hurmioitumatta	—
	instructive	hurmioituman	hurmioiduttaman
4th3	verbal noun	hurmioituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hurmioitumaisillani hurmioitumaisillamme 2nd hurmioitumaisillasi hurmioitumaisillanne 3rd hurmioitumaisillaan hurmioitumaisillansa

Further reading

• “hurmioitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02