Ingrian

edit

Etymology

edit

From irvistää (to grin) +‎ -ös.

Pronunciation

edit

Noun

edit

irvissös

  1. grimace, grin

Declension

edit
Declension of irvissös (type 2/petos, no gradation)
singular plural
nominative irvissös irvissökset
genitive irvissöksen irvissöksiin
partitive irvissöstä, irvissöst irvissöksiä
illative irvissöksee irvissöksii
inessive irvissöksees irvissöksiis
elative irvissöksest irvissöksist
allative irvissökselle irvissöksille
adessive irvissökseel irvissöksiil
ablative irvissökselt irvissöksilt
translative irvissökseks irvissöksiks
essive irvissöksennä, irvissökseen irvissöksinnä, irvissöksiin
exessive1) irvissöksent irvissöksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

edit
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 94
  NODES
Note 1