kämmen

See also: kammen and Kämmen

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kämmen, possibly from Proto-Finno-Ugric *käme. Cognate to Estonian kämmal, Veps kämen, Ludian kämmeń, Votic tšämmel, Karelian kämmen, Ingrian kämmen. Compare Inari Sami kiämád, Eastern Khanty [script needed] (kömən).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkæmːen/, [ˈk̟æmːe̞n]
• Rhymes: -æmːen
• Hyphenation^(key): käm‧men

Noun

kämmen

1. (anatomy) palm

Declension

Inflection of kämmen (Kotus type 32/sisar, no gradation)
nominative		kämmen	kämmenet
genitive		kämmenen	kämmenien kämmenten
partitive		kämmentä	kämmeniä
illative		kämmeneen	kämmeniin
		singular	plural
nominative		kämmen	kämmenet
accusative	nom.	kämmen	kämmenet
	gen.	kämmenen
genitive		kämmenen	kämmenien kämmenten
partitive		kämmentä	kämmeniä
inessive		kämmenessä	kämmenissä
elative		kämmenestä	kämmenistä
illative		kämmeneen	kämmeniin
adessive		kämmenellä	kämmenillä
ablative		kämmeneltä	kämmeniltä
allative		kämmenelle	kämmenille
essive		kämmenenä	kämmeninä
translative		kämmeneksi	kämmeniksi
abessive		kämmenettä	kämmenittä
instructive		—	kämmenin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kämmen (Kotus type 32/sisar, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kämmeneni kämmeneni accusative nom. kämmeneni kämmeneni gen. kämmeneni genitive kämmeneni kämmenieni kämmenteni partitive kämmentäni kämmeniäni inessive kämmenessäni kämmenissäni elative kämmenestäni kämmenistäni illative kämmeneeni kämmeniini adessive kämmenelläni kämmenilläni ablative kämmeneltäni kämmeniltäni allative kämmenelleni kämmenilleni essive kämmenenäni kämmeninäni translative kämmenekseni kämmenikseni abessive kämmenettäni kämmenittäni instructive — — comitative — kämmenineni second-person singular possessor singular plural nominative kämmenesi kämmenesi accusative nom. kämmenesi kämmenesi gen. kämmenesi genitive kämmenesi kämmeniesi kämmentesi partitive kämmentäsi kämmeniäsi inessive kämmenessäsi kämmenissäsi elative kämmenestäsi kämmenistäsi illative kämmeneesi kämmeniisi adessive kämmenelläsi kämmenilläsi ablative kämmeneltäsi kämmeniltäsi allative kämmenellesi kämmenillesi essive kämmenenäsi kämmeninäsi translative kämmeneksesi kämmeniksesi abessive kämmenettäsi kämmenittäsi instructive — — comitative — kämmeninesi first-person plural possessor singular plural nominative kämmenemme kämmenemme accusative nom. kämmenemme kämmenemme gen. kämmenemme genitive kämmenemme kämmeniemme kämmentemme partitive kämmentämme kämmeniämme inessive kämmenessämme kämmenissämme elative kämmenestämme kämmenistämme illative kämmeneemme kämmeniimme adessive kämmenellämme kämmenillämme ablative kämmeneltämme kämmeniltämme allative kämmenellemme kämmenillemme essive kämmenenämme kämmeninämme translative kämmeneksemme kämmeniksemme abessive kämmenettämme kämmenittämme instructive — — comitative — kämmeninemme second-person plural possessor singular plural nominative kämmenenne kämmenenne accusative nom. kämmenenne kämmenenne gen. kämmenenne genitive kämmenenne kämmenienne kämmentenne partitive kämmentänne kämmeniänne inessive kämmenessänne kämmenissänne elative kämmenestänne kämmenistänne illative kämmeneenne kämmeniinne adessive kämmenellänne kämmenillänne ablative kämmeneltänne kämmeniltänne allative kämmenellenne kämmenillenne essive kämmenenänne kämmeninänne translative kämmeneksenne kämmeniksenne abessive kämmenettänne kämmenittänne instructive — — comitative — kämmeninenne third-person possessor singular plural nominative kämmenensä kämmenensä accusative nom. kämmenensä kämmenensä gen. kämmenensä genitive kämmenensä kämmeniensä kämmentensä partitive kämmentään kämmentänsä kämmeniään kämmeniänsä inessive kämmenessään kämmenessänsä kämmenissään kämmenissänsä elative kämmenestään kämmenestänsä kämmenistään kämmenistänsä illative kämmeneensä kämmeniinsä adessive kämmenellään kämmenellänsä kämmenillään kämmenillänsä ablative kämmeneltään kämmeneltänsä kämmeniltään kämmeniltänsä allative kämmenelleen kämmenellensä kämmenilleen kämmenillensä essive kämmenenään kämmenenänsä kämmeninään kämmeninänsä translative kämmenekseen kämmeneksensä kämmenikseen kämmeniksensä abessive kämmenettään kämmenettänsä kämmenittään kämmenittänsä instructive — — comitative — kämmenineen kämmeninensä

Derived terms

• kämmekkä
• kämmekäs
• kämmentää
• kämmykkä

 

compounds

• avokämmen
• kämmenenleveys
• kämmenenlevyinen
• kämmenluu
• kämmenlyönti
• kämmenmikro
• kämmenpohja
• kämmenpuoli
• kämmenselkä
• kämmensyrjä
• kämmentietokone
• kämmenveto
• mesikämmen

 

Further reading

• “kämmen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

German

Etymology

From Middle High German kemben, kemmen, from Old High German kemben, kempen, from Proto-Germanic *kambijaną (“to comb”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɛmən/, [ˈkɛmən], [ˈkɛmm̩]

• Audio:

  (file)

• Audio:

  (file)

• Hyphenation: käm‧men

Verb

kämmen (weak, third-person singular present kämmt, past tense kämmte, past participle gekämmt, auxiliary haben)

1. (transitive) to comb; to brush (hair)

   Ich kämme dir kurz die Haare.

   I’ll comb / brush your hair quickly.

2. (transitive) to comb or brush someone’s hair

   Ich kämme dich kurz.

   I’ll comb / brush your hair quickly.

   (literally, “I’ll comb you quickly.”)

3. (reflexive) to brush one’s own hair

   Ich kämme mich kurz.

   I’ll comb / brush my hair quickly.

Usage notes

• German kämmen is used irrespective of whether a comb or brush is used. The construction sich das Haar bürsten (literally “to brush one’s hair”) is surely possible, but is less common than in English. Bürsten often implies the exertion of some pressure, especially for cleaning.

Conjugation

Conjugation of kämmen (weak, auxiliary haben)

infinitive		kämmen
present participle		kämmend
past participle		gekämmt
auxiliary		haben
	indicative			subjunctive
	singular	plural		singular	plural
present	ich kämme	wir kämmen	i	ich kämme	wir kämmen
	du kämmst	ihr kämmt		du kämmest	ihr kämmet
	er kämmt	sie kämmen		er kämme	sie kämmen
preterite	ich kämmte	wir kämmten	ii	ich kämmte1	wir kämmten1
	du kämmtest	ihr kämmtet		du kämmtest1	ihr kämmtet1
	er kämmte	sie kämmten		er kämmte1	sie kämmten1
imperative	kämm (du) kämme (du)	kämmt (ihr)

¹Rare except in very formal contexts; alternative in würde normally preferred.

Composed forms of kämmen (weak, auxiliary haben)

perfect
	singular	plural		singular	plural
indicative	ich habe gekämmt	wir haben gekämmt	subjunctive	ich habe gekämmt	wir haben gekämmt
	du hast gekämmt	ihr habt gekämmt		du habest gekämmt	ihr habet gekämmt
	er hat gekämmt	sie haben gekämmt		er habe gekämmt	sie haben gekämmt
pluperfect
indicative	ich hatte gekämmt	wir hatten gekämmt	subjunctive	ich hätte gekämmt	wir hätten gekämmt
	du hattest gekämmt	ihr hattet gekämmt		du hättest gekämmt	ihr hättet gekämmt
	er hatte gekämmt	sie hatten gekämmt		er hätte gekämmt	sie hätten gekämmt
future i
infinitive	kämmen werden		subjunctive i	ich werde kämmen	wir werden kämmen
				du werdest kämmen	ihr werdet kämmen
				er werde kämmen	sie werden kämmen
indicative	ich werde kämmen	wir werden kämmen	subjunctive ii	ich würde kämmen	wir würden kämmen
	du wirst kämmen	ihr werdet kämmen		du würdest kämmen	ihr würdet kämmen
	er wird kämmen	sie werden kämmen		er würde kämmen	sie würden kämmen
future ii
infinitive	gekämmt haben werden		subjunctive i	ich werde gekämmt haben	wir werden gekämmt haben
				du werdest gekämmt haben	ihr werdet gekämmt haben
				er werde gekämmt haben	sie werden gekämmt haben
indicative	ich werde gekämmt haben	wir werden gekämmt haben	subjunctive ii	ich würde gekämmt haben	wir würden gekämmt haben
	du wirst gekämmt haben	ihr werdet gekämmt haben		du würdest gekämmt haben	ihr würdet gekämmt haben
	er wird gekämmt haben	sie werden gekämmt haben		er würde gekämmt haben	sie würden gekämmt haben

Derived terms

• abkämmen
• auskämmen
• durchkämmen

Related terms

• Kamm

Further reading

• “kämmen” in Digitales Wörterbuch der deutschen Sprache
• “kämmen” in Uni Leipzig: Wortschatz-Lexikon
• “kämmen” in Duden online
• “kämmen” in OpenThesaurus.de

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kämmen. Cognates include Finnish kämmen and Veps kämen.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkæmːen/, [ˈkæmːe̞n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkæmːen/, [ˈkæmːe̞n]
• Rhymes: -æmːen
• Hyphenation: käm‧men

Noun

kämmen

1. palm (of the hand)

Declension

Declension of kämmen (type 12/tytär, no gradation)
	singular	plural
nominative	kämmen	kämmenet
genitive	kämmenen	kämmeniin
partitive	kämmentä	kämmeniä
illative	kämmenee	kämmenii
inessive	kämmenees	kämmeniis
elative	kämmenest	kämmenist
allative	kämmenelle	kämmenille
adessive	kämmeneel	kämmeniil
ablative	kämmenelt	kämmenilt
translative	kämmeneks	kämmeniks
essive	kämmenennä, kämmeneen	kämmeninnä, kämmeniin
exessive1)	kämmenent	kämmenint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• kämmel

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 234

Karelian

Etymology

From Proto-Finnic *kämmen.

Noun

kämmen

1. palm (of the hand)

Livvi

Etymology

From Proto-Finnic *kämmen.

Noun

kämmen (genitive kämmenen, partitive kämmendy)

1. (anatomy) palm

Luxembourgish

Etymology

From Old High German kemben, from Proto-Germanic *kambijaną. Cognate with German kämmen, Dutch kemmen, English comb, Icelandic kemba.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkæmən/

Verb

kämmen (third-person singular present kämmt, past participle gekämmt, auxiliary verb hunn)

1. to comb

Conjugation

Regular
infinitive	kämmen
participle	gekämmt
auxiliary	hunn
	present indicative	imperative
1st singular	kämmen	—
2nd singular	kämms	kämm
3rd singular	kämmt	—
1st plural	kämmen	—
2nd plural	kämmt	kämmt
3rd plural	kämmen	—
(n) or (nn) indicates the Eifeler Regel.

Related terms

• Kamp