kesäaika

Finnish

Etymology

kesä +‎ aika

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkesæˌɑi̯kɑ/, [ˈk̟e̞s̠æˌɑ̝i̯kɑ̝]
• Rhymes: -ɑikɑ
• Hyphenation^(key): kesä‧aika

Noun

kesäaika

1. summertime, summer time (time during the summer)
2. daylight saving time, daylight savings time, summer time

Declension

Inflection of kesäaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative		kesäaika	kesäajat
genitive		kesäajan	kesäaikojen
partitive		kesäaikaa	kesäaikoja
illative		kesäaikaan	kesäaikoihin
		singular	plural
nominative		kesäaika	kesäajat
accusative	nom.	kesäaika	kesäajat
	gen.	kesäajan
genitive		kesäajan	kesäaikojen kesäaikain rare
partitive		kesäaikaa	kesäaikoja
inessive		kesäajassa	kesäajoissa
elative		kesäajasta	kesäajoista
illative		kesäaikaan	kesäaikoihin
adessive		kesäajalla	kesäajoilla
ablative		kesäajalta	kesäajoilta
allative		kesäajalle	kesäajoille
essive		kesäaikana	kesäaikoina
translative		kesäajaksi	kesäajoiksi
abessive		kesäajatta	kesäajoitta
instructive		—	kesäajoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kesäaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kesäaikani kesäaikani accusative nom. kesäaikani kesäaikani gen. kesäaikani genitive kesäaikani kesäaikojeni kesäaikaini rare partitive kesäaikaani kesäaikojani inessive kesäajassani kesäajoissani elative kesäajastani kesäajoistani illative kesäaikaani kesäaikoihini adessive kesäajallani kesäajoillani ablative kesäajaltani kesäajoiltani allative kesäajalleni kesäajoilleni essive kesäaikanani kesäaikoinani translative kesäajakseni kesäajoikseni abessive kesäajattani kesäajoittani instructive — — comitative — kesäaikoineni second-person singular possessor singular plural nominative kesäaikasi kesäaikasi accusative nom. kesäaikasi kesäaikasi gen. kesäaikasi genitive kesäaikasi kesäaikojesi kesäaikaisi rare partitive kesäaikaasi kesäaikojasi inessive kesäajassasi kesäajoissasi elative kesäajastasi kesäajoistasi illative kesäaikaasi kesäaikoihisi adessive kesäajallasi kesäajoillasi ablative kesäajaltasi kesäajoiltasi allative kesäajallesi kesäajoillesi essive kesäaikanasi kesäaikoinasi translative kesäajaksesi kesäajoiksesi abessive kesäajattasi kesäajoittasi instructive — — comitative — kesäaikoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kesäaikamme kesäaikamme accusative nom. kesäaikamme kesäaikamme gen. kesäaikamme genitive kesäaikamme kesäaikojemme kesäaikaimme rare partitive kesäaikaamme kesäaikojamme inessive kesäajassamme kesäajoissamme elative kesäajastamme kesäajoistamme illative kesäaikaamme kesäaikoihimme adessive kesäajallamme kesäajoillamme ablative kesäajaltamme kesäajoiltamme allative kesäajallemme kesäajoillemme essive kesäaikanamme kesäaikoinamme translative kesäajaksemme kesäajoiksemme abessive kesäajattamme kesäajoittamme instructive — — comitative — kesäaikoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kesäaikanne kesäaikanne accusative nom. kesäaikanne kesäaikanne gen. kesäaikanne genitive kesäaikanne kesäaikojenne kesäaikainne rare partitive kesäaikaanne kesäaikojanne inessive kesäajassanne kesäajoissanne elative kesäajastanne kesäajoistanne illative kesäaikaanne kesäaikoihinne adessive kesäajallanne kesäajoillanne ablative kesäajaltanne kesäajoiltanne allative kesäajallenne kesäajoillenne essive kesäaikananne kesäaikoinanne translative kesäajaksenne kesäajoiksenne abessive kesäajattanne kesäajoittanne instructive — — comitative — kesäaikoinenne third-person possessor singular plural nominative kesäaikansa kesäaikansa accusative nom. kesäaikansa kesäaikansa gen. kesäaikansa genitive kesäaikansa kesäaikojensa kesäaikainsa rare partitive kesäaikaansa kesäaikojaan kesäaikojansa inessive kesäajassaan kesäajassansa kesäajoissaan kesäajoissansa elative kesäajastaan kesäajastansa kesäajoistaan kesäajoistansa illative kesäaikaansa kesäaikoihinsa adessive kesäajallaan kesäajallansa kesäajoillaan kesäajoillansa ablative kesäajaltaan kesäajaltansa kesäajoiltaan kesäajoiltansa allative kesäajalleen kesäajallensa kesäajoilleen kesäajoillensa essive kesäaikanaan kesäaikanansa kesäaikoinaan kesäaikoinansa translative kesäajakseen kesäajaksensa kesäajoikseen kesäajoiksensa abessive kesäajattaan kesäajattansa kesäajoittaan kesäajoittansa instructive — — comitative — kesäaikoineen kesäaikoinensa

Antonyms

• normaaliaika
• talviaika

Further reading

• “kesäaika”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From kesä (“summer”) +‎ aika (“time”). Akin to Finnish kesäaika.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkesæˌɑi̯kɑ/, [ˈke̞s̠æˌɑi̯k]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkesæˌɑi̯kɑ/, [ˈke̞ʒ̥æˌɑi̯ɡ̊ɑ]
• Rhymes: -ɑi̯k, -ɑi̯kɑ
• Hyphenation: ke‧sä‧ai‧ka

Noun

kesäaika

1. summertime

Declension

Declension of kesäaika (type 3/kana, ik-j gradation)
	singular	plural
nominative	kesäaika	kesäajat
genitive	kesäajan	kesäaikoin
partitive	kesäaikaa	kesäaikoja
illative	kesäaikaa	kesäaikoi
inessive	kesäajas	kesäajois
elative	kesäajast	kesäajoist
allative	kesäajalle	kesäajoille
adessive	kesäajal	kesäajoil
ablative	kesäajalt	kesäajoilt
translative	kesäajaks	kesäajoiks
essive	kesäaikanna, kesäaikaan	kesäaikoinna, kesäaikoin
exessive1)	kesäaikant	kesäaikoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 5