kokkia

Ingrian

Etymology 1

Onomatopoeic.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkokːiɑ/, [ˈko̞kːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkokːiɑ/, [ˈko̞kːiɑ]
• Rhymes: -okːeː, -okːiɑ
• Hyphenation: kok‧ki‧a

Verb

kokkia

1. Synonym of kokuttaa

Conjugation

Conjugation of kokkia (type 7/oppia, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kokin	en koki	1st singular	oon kokkint, oon kokkinut	en oo kokkint, en oo kokkinut
2nd singular	kokit	et koki	2nd singular	oot kokkint, oot kokkinut	et oo kokkint, et oo kokkinut
3rd singular	kokkii	ei koki	3rd singular	ono kokkint, ono kokkinut	ei oo kokkint, ei oo kokkinut
1st plural	kokimma	emmä koki	1st plural	oomma kokkineet	emmä oo kokkineet
2nd plural	kokitta	että koki	2nd plural	ootta kokkineet	että oo kokkineet
3rd plural	kokkiit1), kokkivat2), kokitaa	evät koki, ei kokita	3rd plural	ovat kokkineet	evät oo kokkineet, ei oo kokittu
impersonal	kokitaa	ei kokita	impersonal	ono kokittu	ei oo kokittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kokin	en kokkint, en kokkinut	1st singular	olin kokkint, olin kokkinut	en olt kokkint, en olt kokkinut
2nd singular	kokit	et kokkint, et kokkinut	2nd singular	olit kokkint, olit kokkinut	et olt kokkint, et olt kokkinut
3rd singular	kokki	ei kokkint, ei kokkinut	3rd singular	oli kokkint, oli kokkinut	ei olt kokkint, ei olt kokkinut
1st plural	kokimma	emmä kokkineet	1st plural	olimma kokkineet	emmä olleet kokkineet
2nd plural	kokitta	että kokkineet	2nd plural	olitta kokkineet	että olleet kokkineet
3rd plural	kokkiit1), kokkivat2), kokittii	evät kokkineet, ei kokittu	3rd plural	olivat kokkineet	evät olleet kokkineet, ei olt kokittu
impersonal	kokittii	ei kokittu	impersonal	oli kokittu	ei olt kokittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kokkisin	en kokkis	1st singular	olisin kokkint, olisin kokkinut	en olis kokkint, en olis kokkinut
2nd singular	kokkisit, kokkiist1)	et kokkis	2nd singular	olisit kokkint, olisit kokkinut	et olis kokkint, et olis kokkinut
3rd singular	kokkis	ei kokkis	3rd singular	olis kokkint, olis kokkinut	ei olis kokkint, ei olis kokkinut
1st plural	kokkisimma	emmä kokkis	1st plural	olisimma kokkineet	emmä olis kokkineet
2nd plural	kokkisitta	että kokkis	2nd plural	olisitta kokkineet	että olis kokkineet
3rd plural	kokkisiit1), kokkisivat2), kokittais	evät kokkis, ei kokittais	3rd plural	olisivat kokkineet	evät olis kokkineet, ei olis kokittu
impersonal	kokittais	ei kokittais	impersonal	olis kokittu	ei olis kokittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	koki	elä koki	2nd singular	oo kokkint, oo kokkinut	elä oo kokkint, elä oo kokkinut
3rd singular	kokkikoo	elköö kokkiko	3rd singular	olkoo kokkint, olkoo kokkinut	elköö olko kokkint, elköö olko kokkinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kokkikaa	elkää kokkiko	2nd plural	olkaa kokkineet	elkää olko kokkineet
3rd plural	kokkikoot	elkööt kokkiko, elköö kokittako	3rd plural	olkoot kokkineet	elkööt olko kokkineet, elköö olko kokittu
impersonal	kokittakkoo	elköö kokittako	impersonal	olkoo kokittu	elköö olko kokittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kokkinen	en kokkine
2nd singular	kokkinet	et kokkine
3rd singular	kokkinoo	ei kokkine
1st plural	kokkinemma	emmä kokkine
2nd plural	kokkinetta	että kokkine
3rd plural	kokkinoot	evät kokkine, ei kokittane
impersonal	kokittannoo	ei kokittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kokkia	present	kokkiva	kokittava
2nd	inessive	kokkijees	past	kokkint, kokkinut	kokittu
	instructive	kokkien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kokkikaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kokkimaa
	inessive	kokkimaas
	elative	kokkimast
	abessive	kokkimata
4th	nominative	kokkimiin
	partitive	kokkimista, kokkimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkokːiɑ/, [ˈko̞kːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkokːiɑ/, [ˈko̞kːiɑ]
• Rhymes: -okːeː, -okːiɑ
• Hyphenation: kok‧ki‧a

Noun

kokkia

1. partitive singular of kokki

Etymology 3

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkokːijɑ/, [ˈko̞kːĭj]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkokːiɑ/, [ˈko̞kːiɑ]
• Rhymes: -okːij, -okːiɑ
• Hyphenation: kok‧ki‧a

Noun

kokkia

1. partitive plural of kokka

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 186