koordinoida

Finnish

Etymology

From Medieval Latin coordinō +‎ -oida.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoːrdinoi̯dɑˣ/, [ˈko̞ːrdiˌno̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Hyphenation^(key): koor‧di‧noi‧da

Verb

koordinoida

1. to coordinate

Conjugation

Inflection of koordinoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koordinoin	en koordinoi	1st sing.	olen koordinoinut	en ole koordinoinut
2nd sing.		koordinoit	et koordinoi	2nd sing.	olet koordinoinut	et ole koordinoinut
3rd sing.		koordinoi	ei koordinoi	3rd sing.	on koordinoinut	ei ole koordinoinut
1st plur.		koordinoimme	emme koordinoi	1st plur.	olemme koordinoineet	emme ole koordinoineet
2nd plur.		koordinoitte	ette koordinoi	2nd plur.	olette koordinoineet	ette ole koordinoineet
3rd plur.		koordinoivat	eivät koordinoi	3rd plur.	ovat koordinoineet	eivät ole koordinoineet
passive		koordinoidaan	ei koordinoida	passive	on koordinoitu	ei ole koordinoitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koordinoin	en koordinoinut	1st sing.	olin koordinoinut	en ollut koordinoinut
2nd sing.		koordinoit	et koordinoinut	2nd sing.	olit koordinoinut	et ollut koordinoinut
3rd sing.		koordinoi	ei koordinoinut	3rd sing.	oli koordinoinut	ei ollut koordinoinut
1st plur.		koordinoimme	emme koordinoineet	1st plur.	olimme koordinoineet	emme olleet koordinoineet
2nd plur.		koordinoitte	ette koordinoineet	2nd plur.	olitte koordinoineet	ette olleet koordinoineet
3rd plur.		koordinoivat	eivät koordinoineet	3rd plur.	olivat koordinoineet	eivät olleet koordinoineet
passive		koordinoitiin	ei koordinoitu	passive	oli koordinoitu	ei ollut koordinoitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koordinoisin	en koordinoisi	1st sing.	olisin koordinoinut	en olisi koordinoinut
2nd sing.		koordinoisit	et koordinoisi	2nd sing.	olisit koordinoinut	et olisi koordinoinut
3rd sing.		koordinoisi	ei koordinoisi	3rd sing.	olisi koordinoinut	ei olisi koordinoinut
1st plur.		koordinoisimme	emme koordinoisi	1st plur.	olisimme koordinoineet	emme olisi koordinoineet
2nd plur.		koordinoisitte	ette koordinoisi	2nd plur.	olisitte koordinoineet	ette olisi koordinoineet
3rd plur.		koordinoisivat	eivät koordinoisi	3rd plur.	olisivat koordinoineet	eivät olisi koordinoineet
passive		koordinoitaisiin	ei koordinoitaisi	passive	olisi koordinoitu	ei olisi koordinoitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		koordinoi	älä koordinoi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		koordinoikoon	älköön koordinoiko	3rd sing.	olkoon koordinoinut	älköön olko koordinoinut
1st plur.		koordinoikaamme	älkäämme koordinoiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		koordinoikaa	älkää koordinoiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		koordinoikoot	älkööt koordinoiko	3rd plur.	olkoot koordinoineet	älkööt olko koordinoineet
passive		koordinoitakoon	älköön koordinoitako	passive	olkoon koordinoitu	älköön olko koordinoitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koordinoinen	en koordinoine	1st sing.	lienen koordinoinut	en liene koordinoinut
2nd sing.		koordinoinet	et koordinoine	2nd sing.	lienet koordinoinut	et liene koordinoinut
3rd sing.		koordinoinee	ei koordinoine	3rd sing.	lienee koordinoinut	ei liene koordinoinut
1st plur.		koordinoinemme	emme koordinoine	1st plur.	lienemme koordinoineet	emme liene koordinoineet
2nd plur.		koordinoinette	ette koordinoine	2nd plur.	lienette koordinoineet	ette liene koordinoineet
3rd plur.		koordinoinevat	eivät koordinoine	3rd plur.	lienevät koordinoineet	eivät liene koordinoineet
passive		koordinoitaneen	ei koordinoitane	passive	lienee koordinoitu	ei liene koordinoitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		koordinoida		present	koordinoiva	koordinoitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koordinoidakseni koordinoidaksemme 2nd koordinoidaksesi koordinoidaksenne 3rd koordinoidakseen koordinoidaksensa		past	koordinoinut	koordinoitu
2nd	inessive2	koordinoidessa	koordinoitaessa	agent4	koordinoima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st koordinoidessani koordinoidessamme 2nd koordinoidessasi koordinoidessanne 3rd koordinoidessaan koordinoidessansa		negative	koordinoimaton
	instructive	koordinoiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	koordinoimassa	—
	elative	koordinoimasta	—
	illative	koordinoimaan	—
	adessive	koordinoimalla	—
	abessive	koordinoimatta	—
	instructive	koordinoiman	koordinoitaman
4th3	verbal noun	koordinoiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koordinoimaisillani koordinoimaisillamme 2nd koordinoimaisillasi koordinoimaisillanne 3rd koordinoimaisillaan koordinoimaisillansa

Derived terms

• koordinoija
• koordinointi

 

Further reading

• “koordinoida”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02