kulkue
Finnish
editEtymology
editkulkea (“to go, travel”) + -ue. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1872.
Pronunciation
editNoun
editkulkue
- procession (group of people or thing moving along in an orderly manner, especially if doing so slowly and formally)
- cortege (ceremonial procession)
Declension
editInflection of kulkue (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kulkue | kulkueet | |
genitive | kulkueen | kulkueiden kulkueitten | |
partitive | kulkuetta | kulkueita | |
illative | kulkueeseen | kulkueisiin kulkueihin | |
singular | plural | ||
nominative | kulkue | kulkueet | |
accusative | nom. | kulkue | kulkueet |
gen. | kulkueen | ||
genitive | kulkueen | kulkueiden kulkueitten | |
partitive | kulkuetta | kulkueita | |
inessive | kulkueessa | kulkueissa | |
elative | kulkueesta | kulkueista | |
illative | kulkueeseen | kulkueisiin kulkueihin | |
adessive | kulkueella | kulkueilla | |
ablative | kulkueelta | kulkueilta | |
allative | kulkueelle | kulkueille | |
essive | kulkueena | kulkueina | |
translative | kulkueeksi | kulkueiksi | |
abessive | kulkueetta | kulkueitta | |
instructive | — | kulkuein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
See also
editFurther reading
edit- “kulkue”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02