kuvetuuli

Ingrian

Etymology

From kuve (“side”) +‎ tuuli (“wind”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuʋeˌtuːli/, [ˈkuʋe̞ˌtuːlʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuʋeˌtuːli/, [ˈkuʋe̞ˌtuːli]
• Rhymes: -uːlʲ, -uːli
• Hyphenation: ku‧ve‧tuu‧li

Noun

kuvetuuli

1. crosswind

Declension

Declension of kuvetuuli (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuvetuuli	kuvetuulet
genitive	kuvetuulen	kuvetuuliin, kuvetuuliloin
partitive	kuvetuulta, kuvetuult	kuvetuulia, kuvetuuliloja
illative	kuvetuulee	kuvetuulii, kuvetuuliloihe
inessive	kuvetuulees	kuvetuuliis, kuvetuulilois
elative	kuvetuulest	kuvetuulist, kuvetuuliloist
allative	kuvetuulelle	kuvetuulille, kuvetuuliloille
adessive	kuvetuuleel	kuvetuuliil, kuvetuuliloil
ablative	kuvetuulelt	kuvetuulilt, kuvetuuliloilt
translative	kuvetuuleks	kuvetuuliks, kuvetuuliloiks
essive	kuvetuulenna, kuvetuuleen	kuvetuulinna, kuvetuuliloinna, kuvetuuliin, kuvetuuliloin
exessive1)	kuvetuulent	kuvetuulint, kuvetuuliloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 225