merilintu
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editmerilintu
Declension
editInflection of merilintu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | merilintu | merilinnut | |
genitive | merilinnun | merilintujen | |
partitive | merilintua | merilintuja | |
illative | merilintuun | merilintuihin | |
singular | plural | ||
nominative | merilintu | merilinnut | |
accusative | nom. | merilintu | merilinnut |
gen. | merilinnun | ||
genitive | merilinnun | merilintujen | |
partitive | merilintua | merilintuja | |
inessive | merilinnussa | merilinnuissa | |
elative | merilinnusta | merilinnuista | |
illative | merilintuun | merilintuihin | |
adessive | merilinnulla | merilinnuilla | |
ablative | merilinnulta | merilinnuilta | |
allative | merilinnulle | merilinnuille | |
essive | merilintuna | merilintuina | |
translative | merilinnuksi | merilinnuiksi | |
abessive | merilinnutta | merilinnuitta | |
instructive | — | merilinnuin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “merilintu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03