merivartija
Finnish
editEtymology
editmeri (“sea”) + vartija (“guard”)
Pronunciation
editNoun
editmerivartija
Declension
editInflection of merivartija (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | merivartija | merivartijat | |
genitive | merivartijan | merivartijoiden merivartijoitten | |
partitive | merivartijaa | merivartijoita | |
illative | merivartijaan | merivartijoihin | |
singular | plural | ||
nominative | merivartija | merivartijat | |
accusative | nom. | merivartija | merivartijat |
gen. | merivartijan | ||
genitive | merivartijan | merivartijoiden merivartijoitten merivartijain rare | |
partitive | merivartijaa | merivartijoita | |
inessive | merivartijassa | merivartijoissa | |
elative | merivartijasta | merivartijoista | |
illative | merivartijaan | merivartijoihin | |
adessive | merivartijalla | merivartijoilla | |
ablative | merivartijalta | merivartijoilta | |
allative | merivartijalle | merivartijoille | |
essive | merivartijana | merivartijoina | |
translative | merivartijaksi | merivartijoiksi | |
abessive | merivartijatta | merivartijoitta | |
instructive | — | merivartijoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “merivartija”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03