munata

Estonian

Noun

munata

1. abessive singular of muna

Finnish

Etymology

From muna (“penis”) +‎ -ta. Compare tyriä from tyrä. Not considered vulgar, despite the etymology. Attested since the 1930s.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmunɑtɑˣ/, [ˈmunɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -unɑtɑ
• Hyphenation^(key): mu‧na‧ta

Verb

munata (colloquial)

1. to screw up

Conjugation

Inflection of munata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		munaan	en munaa	1st sing.	olen munannut	en ole munannut
2nd sing.		munaat	et munaa	2nd sing.	olet munannut	et ole munannut
3rd sing.		munaa	ei munaa	3rd sing.	on munannut	ei ole munannut
1st plur.		munaamme	emme munaa	1st plur.	olemme munanneet	emme ole munanneet
2nd plur.		munaatte	ette munaa	2nd plur.	olette munanneet	ette ole munanneet
3rd plur.		munaavat	eivät munaa	3rd plur.	ovat munanneet	eivät ole munanneet
passive		munataan	ei munata	passive	on munattu	ei ole munattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		munasin	en munannut	1st sing.	olin munannut	en ollut munannut
2nd sing.		munasit	et munannut	2nd sing.	olit munannut	et ollut munannut
3rd sing.		munasi	ei munannut	3rd sing.	oli munannut	ei ollut munannut
1st plur.		munasimme	emme munanneet	1st plur.	olimme munanneet	emme olleet munanneet
2nd plur.		munasitte	ette munanneet	2nd plur.	olitte munanneet	ette olleet munanneet
3rd plur.		munasivat	eivät munanneet	3rd plur.	olivat munanneet	eivät olleet munanneet
passive		munattiin	ei munattu	passive	oli munattu	ei ollut munattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		munaisin	en munaisi	1st sing.	olisin munannut	en olisi munannut
2nd sing.		munaisit	et munaisi	2nd sing.	olisit munannut	et olisi munannut
3rd sing.		munaisi	ei munaisi	3rd sing.	olisi munannut	ei olisi munannut
1st plur.		munaisimme	emme munaisi	1st plur.	olisimme munanneet	emme olisi munanneet
2nd plur.		munaisitte	ette munaisi	2nd plur.	olisitte munanneet	ette olisi munanneet
3rd plur.		munaisivat	eivät munaisi	3rd plur.	olisivat munanneet	eivät olisi munanneet
passive		munattaisiin	ei munattaisi	passive	olisi munattu	ei olisi munattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		munaa	älä munaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		munatkoon	älköön munatko	3rd sing.	olkoon munannut	älköön olko munannut
1st plur.		munatkaamme	älkäämme munatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		munatkaa	älkää munatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		munatkoot	älkööt munatko	3rd plur.	olkoot munanneet	älkööt olko munanneet
passive		munattakoon	älköön munattako	passive	olkoon munattu	älköön olko munattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		munannen	en munanne	1st sing.	lienen munannut	en liene munannut
2nd sing.		munannet	et munanne	2nd sing.	lienet munannut	et liene munannut
3rd sing.		munannee	ei munanne	3rd sing.	lienee munannut	ei liene munannut
1st plur.		munannemme	emme munanne	1st plur.	lienemme munanneet	emme liene munanneet
2nd plur.		munannette	ette munanne	2nd plur.	lienette munanneet	ette liene munanneet
3rd plur.		munannevat	eivät munanne	3rd plur.	lienevät munanneet	eivät liene munanneet
passive		munattaneen	ei munattane	passive	lienee munattu	ei liene munattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		munata		present	munaava	munattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st munatakseni munataksemme 2nd munataksesi munataksenne 3rd munatakseen munataksensa		past	munannut	munattu
2nd	inessive2	munatessa	munattaessa	agent4	munaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st munatessani munatessamme 2nd munatessasi munatessanne 3rd munatessaan munatessansa		negative	munaamaton
	instructive	munaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	munaamassa	—
	elative	munaamasta	—
	illative	munaamaan	—
	adessive	munaamalla	—
	abessive	munaamatta	—
	instructive	munaaman	munattaman
4th3	verbal noun	munaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st munaamaisillani munaamaisillamme 2nd munaamaisillasi munaamaisillanne 3rd munaamaisillaan munaamaisillansa

Derived terms

• munaaminen
• munaus

 

Further reading

• “munata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• munaat, mutana, tumana