nakareikä

Ingrian

Etymology

From naka (“tap”) +‎ reikä (“hole”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnɑkɑˌrei̯kæ/, [ˈnɑkɑˌre̞i̯k]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnɑkɑˌrei̯kæ/, [ˈnɑɡ̊ɑˌre̞i̯ɡ̊æ]
• Rhymes: -ei̯k, -ei̯kæ
• Hyphenation: na‧ka‧rei‧kä

Noun

nakareikä

1. outlet of a tap

Declension

Declension of nakareikä (type 3/koira, eik-eij gradation)
	singular	plural
nominative	nakareikä	nakareijät
genitive	nakareijän	nakareikiin
partitive	nakareikää	nakareikiä
illative	nakareikää	nakareikii
inessive	nakareijääs	nakareijiis
elative	nakareijäst	nakareijist
allative	nakareijälle	nakareijille
adessive	nakareijääl	nakareijiil
ablative	nakareijält	nakareijilt
translative	nakareijäks	nakareijiks
essive	nakareikännä, nakareikään	nakareikinnä, nakareikiin
exessive1)	nakareikänt	nakareikint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 332