personoituma

Finnish

Etymology

personoitua +‎ -ma

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpersonoi̯tumɑ/, [ˈpe̞rs̠o̞ˌno̞i̯t̪umɑ̝]
• Rhymes: -oitumɑ
• Hyphenation^(key): per‧so‧noi‧tu‧ma

Noun

personoituma

1. personification (that which personifies something)

Declension

Inflection of personoituma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		personoituma	personoitumat
genitive		personoituman	personoitumien
partitive		personoitumaa	personoitumia
illative		personoitumaan	personoitumiin
		singular	plural
nominative		personoituma	personoitumat
accusative	nom.	personoituma	personoitumat
	gen.	personoituman
genitive		personoituman	personoitumien personoitumain rare
partitive		personoitumaa	personoitumia
inessive		personoitumassa	personoitumissa
elative		personoitumasta	personoitumista
illative		personoitumaan	personoitumiin
adessive		personoitumalla	personoitumilla
ablative		personoitumalta	personoitumilta
allative		personoitumalle	personoitumille
essive		personoitumana	personoitumina
translative		personoitumaksi	personoitumiksi
abessive		personoitumatta	personoitumitta
instructive		—	personoitumin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of personoituma (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative personoitumani personoitumani accusative nom. personoitumani personoitumani gen. personoitumani genitive personoitumani personoitumieni personoitumaini rare partitive personoitumaani personoitumiani inessive personoitumassani personoitumissani elative personoitumastani personoitumistani illative personoitumaani personoitumiini adessive personoitumallani personoitumillani ablative personoitumaltani personoitumiltani allative personoitumalleni personoitumilleni essive personoitumanani personoituminani translative personoitumakseni personoitumikseni abessive personoitumattani personoitumittani instructive — — comitative — personoitumineni second-person singular possessor singular plural nominative personoitumasi personoitumasi accusative nom. personoitumasi personoitumasi gen. personoitumasi genitive personoitumasi personoitumiesi personoitumaisi rare partitive personoitumaasi personoitumiasi inessive personoitumassasi personoitumissasi elative personoitumastasi personoitumistasi illative personoitumaasi personoitumiisi adessive personoitumallasi personoitumillasi ablative personoitumaltasi personoitumiltasi allative personoitumallesi personoitumillesi essive personoitumanasi personoituminasi translative personoitumaksesi personoitumiksesi abessive personoitumattasi personoitumittasi instructive — — comitative — personoituminesi first-person plural possessor singular plural nominative personoitumamme personoitumamme accusative nom. personoitumamme personoitumamme gen. personoitumamme genitive personoitumamme personoitumiemme personoitumaimme rare partitive personoitumaamme personoitumiamme inessive personoitumassamme personoitumissamme elative personoitumastamme personoitumistamme illative personoitumaamme personoitumiimme adessive personoitumallamme personoitumillamme ablative personoitumaltamme personoitumiltamme allative personoitumallemme personoitumillemme essive personoitumanamme personoituminamme translative personoitumaksemme personoitumiksemme abessive personoitumattamme personoitumittamme instructive — — comitative — personoituminemme second-person plural possessor singular plural nominative personoitumanne personoitumanne accusative nom. personoitumanne personoitumanne gen. personoitumanne genitive personoitumanne personoitumienne personoitumainne rare partitive personoitumaanne personoitumianne inessive personoitumassanne personoitumissanne elative personoitumastanne personoitumistanne illative personoitumaanne personoitumiinne adessive personoitumallanne personoitumillanne ablative personoitumaltanne personoitumiltanne allative personoitumallenne personoitumillenne essive personoitumananne personoituminanne translative personoitumaksenne personoitumiksenne abessive personoitumattanne personoitumittanne instructive — — comitative — personoituminenne third-person possessor singular plural nominative personoitumansa personoitumansa accusative nom. personoitumansa personoitumansa gen. personoitumansa genitive personoitumansa personoitumiensa personoitumainsa rare partitive personoitumaansa personoitumiaan personoitumiansa inessive personoitumassaan personoitumassansa personoitumissaan personoitumissansa elative personoitumastaan personoitumastansa personoitumistaan personoitumistansa illative personoitumaansa personoitumiinsa adessive personoitumallaan personoitumallansa personoitumillaan personoitumillansa ablative personoitumaltaan personoitumaltansa personoitumiltaan personoitumiltansa allative personoitumalleen personoitumallensa personoitumilleen personoitumillensa essive personoitumanaan personoitumanansa personoituminaan personoituminansa translative personoitumakseen personoitumaksensa personoitumikseen personoitumiksensa abessive personoitumattaan personoitumattansa personoitumittaan personoitumittansa instructive — — comitative — personoitumineen personoituminensa

Further reading

• “personoituma”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03