poikia

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

poikimassa

—

elative

poikimasta

—

illative

poikimaan

—

adessive

poikimalla

—

abessive

poikimatta

—

instructive

poikiman

poi'ittaman

4th³

verbal noun

poikiminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	poikimaisillani	poikimaisillamme
2nd	poikimaisillasi	poikimaisillanne
3rd	poikimaisillaan poikimaisillansa

Derived terms

compounds

poikimahalvaus

Etymology 2

Pronunciation

IPA^(key): /ˈpoi̯kiɑ/, [ˈpo̞i̯k̟iɑ̝]
Rhymes: -oikiɑ
Hyphenation^(key): poi‧kia

Noun

poikia

partitive plural of poika

Anagrams

koipia, piikoa

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *poikidak, equivalent to poika (“young”) +‎ -ia. Cognates include Finnish poikia and Estonian poegida.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpoi̯kiɑ/, [ˈpo̞i̯ke̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈpoi̯kiɑ/, [ˈpo̞i̯kiɑ]
Rhymes: -oi̯keː, -oi̯kiɑ
Hyphenation: poi‧ki‧a

Verb

poikia

(intransitive) to calve; to litter

Conjugation

Conjugation of poikia (type 7/oppia, ik-j gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	pojin	en poji	1st singular	oon poikint, oon poikinut	en oo poikint, en oo poikinut
2nd singular	pojit	et poji	2nd singular	oot poikint, oot poikinut	et oo poikint, et oo poikinut
3rd singular	poikii	ei poji	3rd singular	ono poikint, ono poikinut	ei oo poikint, ei oo poikinut
1st plural	pojimma	emmä poji	1st plural	oomma poikineet	emmä oo poikineet
2nd plural	pojitta	että poji	2nd plural	ootta poikineet	että oo poikineet
3rd plural	poikiit¹⁾, poikivat²⁾, pojitaa	evät poji, ei pojita	3rd plural	ovat poikineet	evät oo poikineet, ei oo pojittu
impersonal	pojitaa	ei pojita	impersonal	ono pojittu	ei oo pojittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	pojin	en poikint, en poikinut	1st singular	olin poikint, olin poikinut	en olt poikint, en olt poikinut
2nd singular	pojit	et poikint, et poikinut	2nd singular	olit poikint, olit poikinut	et olt poikint, et olt poikinut
3rd singular	poiki	ei poikint, ei poikinut	3rd singular	oli poikint, oli poikinut	ei olt poikint, ei olt poikinut
1st plural	pojimma	emmä poikineet	1st plural	olimma poikineet	emmä olleet poikineet
2nd plural	pojitta	että poikineet	2nd plural	olitta poikineet	että olleet poikineet
3rd plural	poikiit¹⁾, poikivat²⁾, pojittii	evät poikineet, ei pojittu	3rd plural	olivat poikineet	evät olleet poikineet, ei olt pojittu
impersonal	pojittii	ei pojittu	impersonal	oli pojittu	ei olt pojittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	poikisin	en poikis	1st singular	olisin poikint, olisin poikinut	en olis poikint, en olis poikinut
2nd singular	poikisit, poikiist¹⁾	et poikis	2nd singular	olisit poikint, olisit poikinut	et olis poikint, et olis poikinut
3rd singular	poikis	ei poikis	3rd singular	olis poikint, olis poikinut	ei olis poikint, ei olis poikinut
1st plural	poikisimma	emmä poikis	1st plural	olisimma poikineet	emmä olis poikineet
2nd plural	poikisitta	että poikis	2nd plural	olisitta poikineet	että olis poikineet
3rd plural	poikisiit¹⁾, poikisivat²⁾, pojittais	evät poikis, ei pojittais	3rd plural	olisivat poikineet	evät olis poikineet, ei olis pojittu
impersonal	pojittais	ei pojittais	impersonal	olis pojittu	ei olis pojittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	poji	elä poji	2nd singular	oo poikint, oo poikinut	elä oo poikint, elä oo poikinut
3rd singular	poikikoo	elköö poikiko	3rd singular	olkoo poikint, olkoo poikinut	elköö olko poikint, elköö olko poikinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	poikikaa	elkää poikiko	2nd plural	olkaa poikineet	elkää olko poikineet
3rd plural	poikikoot	elkööt poikiko, elköö pojittako	3rd plural	olkoot poikineet	elkööt olko poikineet, elköö olko pojittu
impersonal	pojittakkoo	elköö pojittako	impersonal	olkoo pojittu	elköö olko pojittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	poikinen	en poikine
2nd singular	poikinet	et poikine
3rd singular	poikinoo	ei poikine
1st plural	poikinemma	emmä poikine
2nd plural	poikinetta	että poikine
3rd plural	poikinoot	evät poikine, ei pojittane
impersonal	pojittannoo	ei pojittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		poikia	present	poikiva	pojittava
2nd	inessive	poikijees	past	poikint, poikinut	pojittu
2nd	instructive	poikien	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (poikikaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	poikimaa
	inessive	poikimaas
	elative	poikimast
	abessive	poikimata
4th	nominative	poikimiin
	partitive	poikimista, poikimist

Synonyms

poikihua

Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpoi̯kijɑ/, [ˈpo̞i̯kĭj]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈpoi̯kiɑ/, [ˈpo̞i̯kiɑ]
Rhymes: -oi̯kij, -oi̯kiɑ
Hyphenation: poi‧ki‧a

Noun

poikia

partitive plural of poika

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420

poikia

Contents

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Noun

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

Etymology 2

Pronunciation

Noun

References