poikolaps

Ingrian

Etymology

From poika (“boy”) +‎ -o +‎ laps (“child”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpoi̯koˌlɑps/, [ˈpo̞i̯kŏ̞ˌɫɑps̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpoi̯koi̯ˌlɑps/, [ˈpo̞i̯ɡ̊o̞i̯ˌɫɑpʃ]
• Rhymes: -ɑps
• Hyphenation: poi‧ko‧laps

Noun

poikolaps

1. (folk poetic) Synonym of poikalaps
   • 1916, Volmari Porkka, quoting Mapu Uudestakylestä, “1286. Soikkola, Oussimäki, III151”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[1], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:

     Kasvoi kaksi poikoi lasta, // Yksi kasvoi Karjalassa;

     There grew two little boys, // One grew in Karelia;

Declension

Declension of poikolaps (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	poikolaps	poikolapset
genitive	poikolapsen	poikolapsiin, poikolapsiloin
partitive	poikolasta, poikolast	poikolapsia, poikolapsiloja
illative	poikolapsee	poikolapsii, poikolapsiloihe
inessive	poikolapsees	poikolapsiis, poikolapsilois
elative	poikolapsest	poikolapsist, poikolapsiloist
allative	poikolapselle	poikolapsille, poikolapsiloille
adessive	poikolapseel	poikolapsiil, poikolapsiloil
ablative	poikolapselt	poikolapsilt, poikolapsiloilt
translative	poikolapseks	poikolapsiks, poikolapsiloiks
essive	poikolapsenna, poikolapseen	poikolapsinna, poikolapsiloinna, poikolapsiin, poikolapsiloin
exessive1)	poikolapsent	poikolapsint, poikolapsiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.