Finnish

edit

Etymology

edit

sävel +‎ -lmä. First attested in 1881.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈsæʋelmæ/, [ˈs̠æʋe̞lmæ]
  • Rhymes: -æʋelmæ
  • Hyphenation(key): sä‧vel‧mä

Noun

edit

sävelmä

  1. melody, tune

Declension

edit
Inflection of sävelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative sävelmä sävelmät
genitive sävelmän sävelmien
partitive sävelmää sävelmiä
illative sävelmään sävelmiin
singular plural
nominative sävelmä sävelmät
accusative nom. sävelmä sävelmät
gen. sävelmän
genitive sävelmän sävelmien
sävelmäin rare
partitive sävelmää sävelmiä
inessive sävelmässä sävelmissä
elative sävelmästä sävelmistä
illative sävelmään sävelmiin
adessive sävelmällä sävelmillä
ablative sävelmältä sävelmiltä
allative sävelmälle sävelmille
essive sävelmänä sävelminä
translative sävelmäksi sävelmiksi
abessive sävelmättä sävelmittä
instructive sävelmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sävelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Derived terms

edit
compounds

Further reading

edit
  NODES
see 3