sokko

See also: sokkō

Choctaw

Alternative forms

• Spelling variants
  • sukko (traditional)

Etymology

Inherited from Proto-Muskogean *¢itko.

Adjective

sokko

1. thick

Finnish

Etymology

Variant of sokea, though the exact method of derivation is unclear.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsokːo/, [ˈs̠o̞kːo̞]
• Rhymes: -okːo
• Hyphenation^(key): sok‧ko

Noun

sokko

1. blind man's buff (children's game in which a blindfolded person tries to catch the other players)
2. blindman (the blindfolded person in this game, also called "It")
3. Someone who is temporarily unable to see, either due to being blinded or because something essential is hidden from that person, as in a "blind test".
4. (dated) blind person

Declension

Inflection of sokko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		sokko	sokot
genitive		sokon	sokkojen
partitive		sokkoa	sokkoja
illative		sokkoon	sokkoihin
		singular	plural
nominative		sokko	sokot
accusative	nom.	sokko	sokot
	gen.	sokon
genitive		sokon	sokkojen
partitive		sokkoa	sokkoja
inessive		sokossa	sokoissa
elative		sokosta	sokoista
illative		sokkoon	sokkoihin
adessive		sokolla	sokoilla
ablative		sokolta	sokoilta
allative		sokolle	sokoille
essive		sokkona	sokkoina
translative		sokoksi	sokoiksi
abessive		sokotta	sokoitta
instructive		—	sokoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sokko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sokkoni sokkoni accusative nom. sokkoni sokkoni gen. sokkoni genitive sokkoni sokkojeni partitive sokkoani sokkojani inessive sokossani sokoissani elative sokostani sokoistani illative sokkooni sokkoihini adessive sokollani sokoillani ablative sokoltani sokoiltani allative sokolleni sokoilleni essive sokkonani sokkoinani translative sokokseni sokoikseni abessive sokottani sokoittani instructive — — comitative — sokkoineni second-person singular possessor singular plural nominative sokkosi sokkosi accusative nom. sokkosi sokkosi gen. sokkosi genitive sokkosi sokkojesi partitive sokkoasi sokkojasi inessive sokossasi sokoissasi elative sokostasi sokoistasi illative sokkoosi sokkoihisi adessive sokollasi sokoillasi ablative sokoltasi sokoiltasi allative sokollesi sokoillesi essive sokkonasi sokkoinasi translative sokoksesi sokoiksesi abessive sokottasi sokoittasi instructive — — comitative — sokkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative sokkomme sokkomme accusative nom. sokkomme sokkomme gen. sokkomme genitive sokkomme sokkojemme partitive sokkoamme sokkojamme inessive sokossamme sokoissamme elative sokostamme sokoistamme illative sokkoomme sokkoihimme adessive sokollamme sokoillamme ablative sokoltamme sokoiltamme allative sokollemme sokoillemme essive sokkonamme sokkoinamme translative sokoksemme sokoiksemme abessive sokottamme sokoittamme instructive — — comitative — sokkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative sokkonne sokkonne accusative nom. sokkonne sokkonne gen. sokkonne genitive sokkonne sokkojenne partitive sokkoanne sokkojanne inessive sokossanne sokoissanne elative sokostanne sokoistanne illative sokkoonne sokkoihinne adessive sokollanne sokoillanne ablative sokoltanne sokoiltanne allative sokollenne sokoillenne essive sokkonanne sokkoinanne translative sokoksenne sokoiksenne abessive sokottanne sokoittanne instructive — — comitative — sokkoinenne third-person possessor singular plural nominative sokkonsa sokkonsa accusative nom. sokkonsa sokkonsa gen. sokkonsa genitive sokkonsa sokkojensa partitive sokkoaan sokkoansa sokkojaan sokkojansa inessive sokossaan sokossansa sokoissaan sokoissansa elative sokostaan sokostansa sokoistaan sokoistansa illative sokkoonsa sokkoihinsa adessive sokollaan sokollansa sokoillaan sokoillansa ablative sokoltaan sokoltansa sokoiltaan sokoiltansa allative sokolleen sokollensa sokoilleen sokoillensa essive sokkonaan sokkonansa sokkoinaan sokkoinansa translative sokokseen sokoksensa sokoikseen sokoiksensa abessive sokottaan sokottansa sokoittaan sokoittansa instructive — — comitative — sokkoineen sokkoinensa

Synonyms

• (blind man's buff): sokkoleikki, sokkosilla olo

Derived terms

• sokkosilla
• sokkosille

 

compounds

• kaksoissokkokoe
• sokkohiiri
• sokkojuoksiainen
• sokkokoe
• sokkokäärme
• sokkolaukaus
• sokkoleikki
• sokkolento
• sokkomyllikäs
• sokkopaarma
• sokkopeli
• sokkosyöttö
• sokkotesti
• sokkotreffit
• sokkotutkimus
• sokkovaihto

 

Related terms

• sokea

See also

• säkkipimeä (“pitch-dark”)

Further reading

• “sokko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Lapset tiukkaa sokkoa.

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.). Akin to Finnish sokko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsokːo/, [ˈs̠o̞kːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsokːoi̯/, [ˈʃo̞kːo̞i̯]
• Rhymes: -okːo, -okːoi̯
• Hyphenation: sok‧ko

Noun

sokko

1. blind man's buff (children's game where a blindfolded person tries to catch the other players)

Declension

Declension of sokko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	sokko	sokot
genitive	sokon	sokkoin, sokkoloin
partitive	sokkoa	sokkoja, sokkoloja
illative	sokkoo	sokkoi, sokkoloihe
inessive	sokos	sokois, sokkolois
elative	sokost	sokoist, sokkoloist
allative	sokolle	sokoille, sokkoloille
adessive	sokol	sokoil, sokkoloil
ablative	sokolt	sokoilt, sokkoloilt
translative	sokoks	sokoiks, sokkoloiks
essive	sokkonna, sokkoon	sokkoinna, sokkoloinna, sokkoin, sokkoloin
exessive1)	sokkont	sokkoint, sokkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 537

Votic

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.). Akin to Finnish sokko and Ingrian sokko.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈsokːo/, [ˈsokːo]
• Rhymes: -okːo
• Hyphenation: sok‧ko

Noun

sokko

1. a children's game involving a blindfold; blind man's buff

Inflection

Declension of sokko (type II/võrkko, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	sokko	sokod
genitive	soko	sokkojõ, sokkoi
partitive	sokkoa	sokkoitõ, sokkoi
illative	sokkosõ, sokko	sokkoisõ
inessive	sokoz	sokkoiz
elative	sokossõ	sokkoissõ
allative	sokolõ	sokkoilõ
adessive	sokollõ	sokkoillõ
ablative	sokoltõ	sokkoiltõ
translative	sokossi	sokkoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “sokko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn