suistua

Finnish

Etymology

suistaa +‎ -ua

Pronunciation

IPA^(key): /ˈsui̯stuɑˣ/, [ˈs̠ui̯s̠tuɑ̝(ʔ)]
Rhymes: -uistuɑ
Hyphenation^(key): suis‧tua

Verb

suistua

(intransitive) to plunge, fall, tumble, especially accidentally and/or violently
Synonyms: kaatua, pudota, ajautua, tippua, syöksyä

suistua kiskoilta (intransitive) ― to derail

suistua raiteilta (intransitive) ― to derail

suistua raiteiltaan (figurative) ― to be derailed; go off the rails, lose one's mental balance

suistua vallasta ― to fall from power

Kokematon ratsastaja suistui rotkoon hevosineen.
An unexperienced horseman fell into a ravine together with his horse.

Auto suistui tieltä jyrkässä mutkassa.
The car fell off the road in a sharp corner.

Conjugation

Inflection of suistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)

indicative mood

present tense

perfect

person

positive

negative

person

positive

negative

1st sing.

suistun

en suistu

1st sing.

olen suistunut

en ole suistunut

2nd sing.

suistut

et suistu

2nd sing.

olet suistunut

et ole suistunut

3rd sing.

suistuu

ei suistu

3rd sing.

on suistunut

ei ole suistunut

1st plur.

suistumme

emme suistu

1st plur.

olemme suistuneet

emme ole suistuneet

2nd plur.

suistutte

ette suistu

2nd plur.

olette suistuneet

ette ole suistuneet

3rd plur.

suistuvat

eivät suistu

3rd plur.

ovat suistuneet

eivät ole suistuneet

passive

suistutaan

ei suistuta

passive

on suistuttu

ei ole suistuttu

past tense

pluperfect

person

positive

negative

person

positive

negative

1st sing.

suistuin

en suistunut

1st sing.

olin suistunut

en ollut suistunut

2nd sing.

suistuit

et suistunut

2nd sing.

olit suistunut

et ollut suistunut

3rd sing.

suistui

ei suistunut

3rd sing.

oli suistunut

ei ollut suistunut

1st plur.

suistuimme

emme suistuneet

1st plur.

olimme suistuneet

emme olleet suistuneet

2nd plur.

suistuitte

ette suistuneet

2nd plur.

olitte suistuneet

ette olleet suistuneet

3rd plur.

suistuivat

eivät suistuneet

3rd plur.

olivat suistuneet

eivät olleet suistuneet

passive

suistuttiin

ei suistuttu

passive

oli suistuttu

ei ollut suistuttu

conditional mood

present

perfect

person

positive

negative

person

positive

negative

1st sing.

suistuisin

en suistuisi

1st sing.

olisin suistunut

en olisi suistunut

2nd sing.

suistuisit

et suistuisi

2nd sing.

olisit suistunut

et olisi suistunut

3rd sing.

suistuisi

ei suistuisi

3rd sing.

olisi suistunut

ei olisi suistunut

1st plur.

suistuisimme

emme suistuisi

1st plur.

olisimme suistuneet

emme olisi suistuneet

2nd plur.

suistuisitte

ette suistuisi

2nd plur.

olisitte suistuneet

ette olisi suistuneet

3rd plur.

suistuisivat

eivät suistuisi

3rd plur.

olisivat suistuneet

eivät olisi suistuneet

passive

suistuttaisiin

ei suistuttaisi

passive

olisi suistuttu

ei olisi suistuttu

imperative mood

present

perfect

person

positive

negative

person

positive

negative

1st sing.

—

1st sing.

—

2nd sing.

suistu

älä suistu

2nd sing.

—

3rd sing.

suistukoon

älköön suistuko

3rd sing.

olkoon suistunut

älköön olko suistunut

1st plur.

suistukaamme

älkäämme suistuko

1st plur.

—

2nd plur.

suistukaa

älkää suistuko

2nd plur.

—

3rd plur.

suistukoot

älkööt suistuko

3rd plur.

olkoot suistuneet

älkööt olko suistuneet

passive

suistuttakoon

älköön suistuttako

passive

olkoon suistuttu

älköön olko suistuttu

potential mood

present

perfect

person

positive

negative

person

positive

negative

1st sing.

suistunen

en suistune

1st sing.

lienen suistunut

en liene suistunut

2nd sing.

suistunet

et suistune

2nd sing.

lienet suistunut

et liene suistunut

3rd sing.

suistunee

ei suistune

3rd sing.

lienee suistunut

ei liene suistunut

1st plur.

suistunemme

emme suistune

1st plur.

lienemme suistuneet

emme liene suistuneet

2nd plur.

suistunette

ette suistune

2nd plur.

lienette suistuneet

ette liene suistuneet

3rd plur.

suistunevat

eivät suistune

3rd plur.

lienevät suistuneet

eivät liene suistuneet

passive

suistuttaneen

ei suistuttane

passive

lienee suistuttu

ei liene suistuttu

Nominal forms

infinitives

participles

active

passive

active

passive

1st

suistua

present

suistuva

suistuttava

long 1st¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	suistuakseni	suistuaksemme
2nd	suistuaksesi	suistuaksenne
3rd	suistuakseen suistuaksensa

past

suistunut

suistuttu

2nd

inessive²

suistuessa

suistuttaessa

agent⁴

suistuma

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	suistuessani	suistuessamme
2nd	suistuessasi	suistuessanne
3rd	suistuessaan suistuessansa

negative

suistumaton

instructive

suistuen

—

¹⁾ Used only with a possessive suffix.

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

suistumassa

—

elative

suistumasta

—

illative

suistumaan

—

adessive

suistumalla