taitella

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

taittelemassa

—

elative

taittelemasta

—

illative

taittelemaan

—

adessive

taittelemalla

—

abessive

taittelematta

—

instructive

taitteleman

taiteltaman

4th³

verbal noun

taitteleminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	taittelemaisillani	taittelemaisillamme
2nd	taittelemaisillasi	taittelemaisillanne
3rd	taittelemaisillaan taittelemaisillansa

Derived terms

Ingrian

Etymology

From taittaa (“to break”) +‎ -ella. Akin to Finnish taitella.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑi̯telːɑ/, [ˈtɑi̯te̞ɫː]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑi̯telːɑ/, [ˈtɑi̯d̥e̞ɫːɑ]
Rhymes: -ɑi̯telː, -ɑi̯telːɑ
Hyphenation: tai‧tel‧la

Verb

taitella

(transitive, usually atelic) to break

Conjugation

Conjugation of taitella (type 12/kuulla, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	taittelen	en taittele	1st singular	oon taitelt, oon taitellut	en oo taitelt, en oo taitellut
2nd singular	taittelet	et taittele	2nd singular	oot taitelt, oot taitellut	et oo taitelt, et oo taitellut
3rd singular	taitteloo	ei taittele	3rd singular	ono taitelt, ono taitellut	ei oo taitelt, ei oo taitellut
1st plural	taittelemma	emmä taittele	1st plural	oomma taitelleet	emmä oo taitelleet
2nd plural	taitteletta	että taittele	2nd plural	ootta taitelleet	että oo taitelleet
3rd plural	taitteloot¹⁾, taittelevat²⁾, taitellaa	evät taittele, ei taitella	3rd plural	ovat taitelleet	evät oo taitelleet, ei oo taiteltu
impersonal	taitellaa	ei taitella	impersonal	ono taiteltu	ei oo taiteltu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	taittelin	en taitelt, en taitellut	1st singular	olin taitelt, olin taitellut	en olt taitelt, en olt taitellut
2nd singular	taittelit	et taitelt, et taitellut	2nd singular	olit taitelt, olit taitellut	et olt taitelt, et olt taitellut
3rd singular	taitteli	ei taitelt, ei taitellut	3rd singular	oli taitelt, oli taitellut	ei olt taitelt, ei olt taitellut
1st plural	taittelimma	emmä taitelleet	1st plural	olimma taitelleet	emmä olleet taitelleet
2nd plural	taittelitta	että taitelleet	2nd plural	olitta taitelleet	että olleet taitelleet
3rd plural	taitteliit¹⁾, taittelivat²⁾, taiteltii	evät taitelleet, ei taiteltu	3rd plural	olivat taitelleet	evät olleet taitelleet, ei olt taiteltu
impersonal	taiteltii	ei taiteltu	impersonal	oli taiteltu	ei olt taiteltu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	taittelisin	en taittelis	1st singular	olisin taitelt, olisin taitellut	en olis taitelt, en olis taitellut
2nd singular	taittelisit, taitteliist¹⁾	et taittelis	2nd singular	olisit taitelt, olisit taitellut	et olis taitelt, et olis taitellut
3rd singular	taittelis	ei taittelis	3rd singular	olis taitelt, olis taitellut	ei olis taitelt, ei olis taitellut
1st plural	taittelisimma	emmä taittelis	1st plural	olisimma taitelleet	emmä olis taitelleet
2nd plural	taittelisitta	että taittelis	2nd plural	olisitta taitelleet	että olis taitelleet
3rd plural	taittelisiit¹⁾, taittelisivat²⁾, taiteltais	evät taittelis, ei taiteltais	3rd plural	olisivat taitelleet	evät olis taitelleet, ei olis taiteltu
impersonal	taiteltais	ei taiteltais	impersonal	olis taiteltu	ei olis taiteltu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	taittele	elä taittele	2nd singular	oo taitelt, oo taitellut	elä oo taitelt, elä oo taitellut
3rd singular	taitelkoo	elköö taitelko	3rd singular	olkoo taitelt, olkoo taitellut	elköö olko taitelt, elköö olko taitellut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	taitelkaa	elkää taitelko	2nd plural	olkaa taitelleet	elkää olko taitelleet
3rd plural	taitelkoot	elkööt taitelko, elköö taiteltako	3rd plural	olkoot taitelleet	elkööt olko taitelleet, elköö olko taiteltu
impersonal	taiteltakkoo	elköö taiteltako	impersonal	olkoo taiteltu	elköö olko taiteltu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	taitellen	en taitelle
2nd singular	taitellet	et taitelle
3rd singular	taitelloo	ei taitelle
1st plural	taitellemma	emmä taitelle
2nd plural	taitelletta	että taitelle
3rd plural	taitelloot	evät taitelle, ei taiteltane
impersonal	taiteltannoo	ei taiteltane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		taitella	present	taitteleva	taiteltava
2nd	inessive	taitellees	past	taitelt, taitellut	taiteltu
2nd	instructive	taitellen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (taitelkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	taittelommaa
	inessive	taittelomas
	elative	taittelomast
	abessive	taittelomata
4th	nominative	taittelomiin
	partitive	taittelomista, taittelomist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 567

taitella

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References