tulla

See also: Tulla and tullâ

Estonian

Verb

tulla

1. Da-infinitive of tulema.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *tuldak, from Proto-Uralic *tole-.

• (emphatic future tense marker, auxiliary): Likely Swedish influence, after Swedish komma (att) and bli.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtulːɑˣ/, [ˈt̪ulːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ulːɑ
• Hyphenation^(key): tul‧la

Verb

tulla (intransitive)

1. to come (move nearer)

   Milloin juna tulee?

   When is the train coming?

   Tule katsomaan!

   Come look!

2. (impersonal + elative) to become, get, go, turn (noun, adjective, participle, etc.)

   Hänestä tuli rikas.

   He became rich.

   Heistä tuli hulluja. (in the plural, the partitive case is used)

   They became crazy.

3. to become, get, go, turn [with translative] (adjective, participle, etc.; only very rarely a noun)

   He tulivat hulluiksi.

   They went crazy.

   Huomenna tulee kuluneeksi sata vuotta hänen syntymästään.

   Tomorrow it will be one hundred years since he was born.

4. to come into, get [with illative] (enter a state of being)

   tulla humalaan ― to get drunk

5. (impersonal + genitive, auxiliary) to have to, be to, should, be supposed to [with first infinitive]

   Minun tulee tehdä tämä huomiseksi.

   I have to do this by tomorrow.

6. (auxiliary) The auxiliary verb for emphatic future tense; the present tense is usually used instead as a future tense.

   Nimeni on Tapani ja tapani tulette tuntemaan.

   My name is Tapani and you will learn my ways.

7. (auxiliary) Used to express the passive voice for arbitrary verbs [with translative of past passive participle]

   Hän tuli valituksi.

   He was chosen.

   Tapa tai tule tapetuksi.

   Kill or be killed.

8. (auxiliary) Used to express the passive voice, particularly if the action is less definite, or in direct questions; mostly synonymous with the previous use with the translative, however [with partitive of past passive participle]

   Mitä tuli sanottua?

   What did you say?

9. (auxiliary) to happen to do, manage to do (more or less unintentionally), to succeed in doing (more or less unintentionally) [with translative of past active participle]

   Hän tuli tehneeksi pahan virheen.

   She managed to make a big mistake.

10. (slang) to cum, orgasm

Usage notes

The inessive form of the third infinitive is relatively seldom used, and the corresponding form of the noun tulo are usually used instead, especially colloquially (i.e., tulossa instead of tulemassa).

Conjugation

Inflection of tulla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tulen	en tule	1st sing.	olen tullut	en ole tullut
2nd sing.		tulet	et tule	2nd sing.	olet tullut	et ole tullut
3rd sing.		tulee	ei tule	3rd sing.	on tullut	ei ole tullut
1st plur.		tulemme	emme tule	1st plur.	olemme tulleet	emme ole tulleet
2nd plur.		tulette	ette tule	2nd plur.	olette tulleet	ette ole tulleet
3rd plur.		tulevat	eivät tule	3rd plur.	ovat tulleet	eivät ole tulleet
passive		tullaan	ei tulla	passive	on tultu	ei ole tultu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tulin	en tullut	1st sing.	olin tullut	en ollut tullut
2nd sing.		tulit	et tullut	2nd sing.	olit tullut	et ollut tullut
3rd sing.		tuli	ei tullut	3rd sing.	oli tullut	ei ollut tullut
1st plur.		tulimme	emme tulleet	1st plur.	olimme tulleet	emme olleet tulleet
2nd plur.		tulitte	ette tulleet	2nd plur.	olitte tulleet	ette olleet tulleet
3rd plur.		tulivat	eivät tulleet	3rd plur.	olivat tulleet	eivät olleet tulleet
passive		tultiin	ei tultu	passive	oli tultu	ei ollut tultu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tulisin	en tulisi	1st sing.	olisin tullut	en olisi tullut
2nd sing.		tulisit	et tulisi	2nd sing.	olisit tullut	et olisi tullut
3rd sing.		tulisi	ei tulisi	3rd sing.	olisi tullut	ei olisi tullut
1st plur.		tulisimme	emme tulisi	1st plur.	olisimme tulleet	emme olisi tulleet
2nd plur.		tulisitte	ette tulisi	2nd plur.	olisitte tulleet	ette olisi tulleet
3rd plur.		tulisivat	eivät tulisi	3rd plur.	olisivat tulleet	eivät olisi tulleet
passive		tultaisiin	ei tultaisi	passive	olisi tultu	ei olisi tultu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tule	älä tule	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tulkoon	älköön tulko	3rd sing.	olkoon tullut	älköön olko tullut
1st plur.		tulkaamme	älkäämme tulko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tulkaa	älkää tulko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tulkoot	älkööt tulko	3rd plur.	olkoot tulleet	älkööt olko tulleet
passive		tultakoon	älköön tultako	passive	olkoon tultu	älköön olko tultu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tullen	en tulle	1st sing.	lienen tullut	en liene tullut
2nd sing.		tullet	et tulle	2nd sing.	lienet tullut	et liene tullut
3rd sing.		tullee	ei tulle	3rd sing.	lienee tullut	ei liene tullut
1st plur.		tullemme	emme tulle	1st plur.	lienemme tulleet	emme liene tulleet
2nd plur.		tullette	ette tulle	2nd plur.	lienette tulleet	ette liene tulleet
3rd plur.		tullevat	eivät tulle	3rd plur.	lienevät tulleet	eivät liene tulleet
passive		tultaneen	ei tultane	passive	lienee tultu	ei liene tultu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tulla		present	tuleva	tultava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tullakseni tullaksemme 2nd tullaksesi tullaksenne 3rd tullakseen tullaksensa		past	tullut	tultu
2nd	inessive2	tullessa	tultaessa	agent4	tulema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tullessani tullessamme 2nd tullessasi tullessanne 3rd tullessaan tullessansa		negative	tulematon
	instructive	tullen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tulemassa	—
	elative	tulemasta	—
	illative	tulemaan	—
	adessive	tulemalla	—
	abessive	tulematta	—
	instructive	tuleman	tultaman
4th3	verbal noun	tuleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tulemaisillani tulemaisillamme 2nd tulemaisillasi tulemaisillanne 3rd tulemaisillaan tulemaisillansa

Colloquially, the present stem tule- may be replaced in some forms with tuu-:

Colloquial forms

Standard forms are shown before the colloquial forms for reference.

Description	Standard	Colloquial
1st sing. present indicative	tulen	tuun
2nd sing. present indicative	tulet	tuut
1st plur. present indicative *	tulemme	tuumme
2nd plur. present indicative	tulette	tuutte
present indicative connegative 2nd sing. imperative	tule	tuu
Regularly derivable colloquial forms (e.g. through omission of final consonants) are not listed.

Synonyms

• (to become): muuttua (+ translative)
• (to have to do): pitää (genitive + third-person singular + infinitive), olla (genitive + third-person singular + passive present participle), olla määrä
• (to come/cum, orgasm): saada orgasmi, laueta (colloquial)

Antonyms

• (antonym(s) of “to come”): mennä, lähteä, poistua

Derived terms

• kokoontulla
• lähestulkoon
• perilletulla
• tulla toimeen
• tulla voimaan
• voimaantulla

 

adjectives

• tuleva

 

nouns

• tulema
• tuleminen
• tulento
• tuliainen
• tulija
• tulo
• tulos

 

See also

• saapua

Further reading

• “tulla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Galician

Alternative forms

• tulha (reintegrationist)
• tuña

Etymology

Unknown. Documented since the 10th century in local Medieval Latin charters as tulia; unlikely from Latin tubula (“small tube”) which originates tolva. Compare Portuguese tulha.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuʎa̝/

Noun

tulla f (plural tullas)

1. chest or place for storing the crop

Derived terms

• entullar
• entullo

References

• Ernesto Xosé González Seoane, María Álvarez de la Granja, Ana Isabel Boullón Agrelo (2006–2022) “tulla”, in Dicionario de Dicionarios do galego medieval (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega
• Antón Luís Santamarina Fernández, editor (2006–2013), “tulla”, in Dicionario de Dicionarios da lingua galega [Dictionary of Dictionaries of the Galician language] (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega
• Antón Luís Santamarina Fernández, Ernesto Xosé González Seoane, María Álvarez de la Granja, editors (2003–2018), “tulla”, in Tesouro informatizado da lingua galega (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega
• Rosario Álvarez Blanco, editor (2014–2024), “tulla”, in Tesouro do léxico patrimonial galego e portugués (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega, →ISSN

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *tuldak. Cognates include Finnish tulla and Estonian tulla.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtulːɑ/, [ˈtuɫː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtulːɑ/, [ˈtuɫːɑ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈtulːɑk/, [ˈtuɫːɑɡ̊]
• Rhymes: -ulː, -ulːɑ
• Hyphenation: tul‧la

Verb

tulla

1. (intransitive) to come, arrive

   Miä tulin siun kottii. ― I came to your house.

   • 1933, V. I. Junus, Lukukirja inkeroisia oppikoteja vart (toiseel oppivuuvveel), Leningrad: Riikin Izdatelstvo Kirja, page 6:

     Tulliit hyy metsä tiil.

     They arrived at the road.

   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 22:

     Sima tulloo klaassaa.

     Sima comes to class.

   • 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 60:

     Tulloo töömees laavkaa.

     He arrives at a working store.

2. (intransitive) to turn out

   Tulloo, jot möö oomma seukot! ― Turns out that we are cousins!

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Tuli niin, jot möö mänimmä ääree seitsemän kilometran päähä laagerist.

     So it turned out, that we went about seven kilometers away from the camp.

3. (copulative) to turn out

   A kohvi tuli oikiin hyvä! ― The coffee turned out very well!

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Käsijä palensi, mut ukko tuli hyvä.

     [Their] hands feel cold, but the [snow]man turned out well.

4. (intransitive) to work out

   Ei tult mittää. ― Nothing came of it.

5. (transitive + translative) to become, to get

   Kuin siun lapset tulivat suureks! ― How big your children have gotten!

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:

     Päivät tultii lyhheeks,
     ja päivyt kirkkaast ei paissa.

     The days are getting short,
     and the Sun doesn't shine brightly.

6. (transitive, elative + 3rd person + nominative) to make for

   Täst kapussast tulloo hyvä suppi. ― This cabbage will make for a good soup. (literally, “From this cabbage will come a good soup.”)

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     a toost Jyrki pionerast
     tulloo hyvä inƶenera.

     and that Jyrki the pioneer
     will make for a good engineer.

Usage notes

• The forms starting with töö-, tye- comform to the front-vocalic vowel harmony:

  Tyetkö siä? ― Are you coming?

Conjugation

Conjugation of tulla (irregular, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	töön, tyen	en töö, tye	1st singular	oon tult, tullut	en oo tult, tullut
2nd singular	tööt, tyet	et töö, tye	2nd singular	oot tult, tullut	et oo tult, tullut
3rd singular	tulloo	ei töö, tye	3rd singular	ono tult, tullut	ei oo tult, tullut
1st plural	töömmä, tyemmä	emmä töö, tye	1st plural	oomma tulleet	emmä oo tulleet
2nd plural	tööttä, tyettä	että töö, tye	2nd plural	ootta tulleet	että oo tulleet
3rd plural	tulloot1), tulevat2), tullaa	evät töö, tye, ei tulla	3rd plural	ovat tulleet	evät oo tulleet, ei oo tultu
impersonal	tullaa	ei tulla	impersonal	ono tultu	ei oo tultu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tulin	en tult, tullut	1st singular	olin tult, tullut	en olt tult, tullut
2nd singular	tulit	et tult, tullut	2nd singular	olit tult, tullut	et olt tult, tullut
3rd singular	tuli	ei tult, tullut	3rd singular	oli tult, tullut	ei olt tult, tullut
1st plural	tulimma	emmä tulleet	1st plural	olimma tulleet	emmä olleet tulleet
2nd plural	tulitta	että tulleet	2nd plural	olitta tulleet	että olleet tulleet
3rd plural	tulliit1), tulivat2), tultii	evät tulleet, ei tultu	3rd plural	olivat tulleet	evät olleet tulleet, ei olt tultu
impersonal	tultii	ei tultu	impersonal	oli tultu	ei olt tultu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tulisin	en tulis	1st singular	olisin tult, tullut	en olis tult, tullut
2nd singular	tulisit, tulliist1)	et tulis	2nd singular	olisit tult, tullut	et olis tult, tullut
3rd singular	tulis	ei tulis	3rd singular	olis tult, tullut	ei olis tult, tullut
1st plural	tulisimma	emmä tulis	1st plural	olisimma tulleet	emmä olis tulleet
2nd plural	tulisitta	että tulis	2nd plural	olisitta tulleet	että olis tulleet
3rd plural	tulisiit1), tulisivat2), tultais	evät tulis, ei tultais	3rd plural	olisivat tulleet	evät olis tulleet, ei olis tultu
impersonal	tultais	ei tultais	impersonal	olis tultu	ei olis tultu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	töö, tye	elä töö, tye	2nd singular	oo tult, tullut	elä oo tult, tullut
3rd singular	tulkoo	elköö tulko	3rd singular	olkoo tult, tullut	elköö olko tult, tullut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tulkaa	elkää tulko	2nd plural	olkaa tulleet	elkää olko tulleet
3rd plural	tulkoot	elkööt tulko, elköö tultako	3rd plural	olkoot tulleet	elkööt olko tulleet, elköö olko tultu
impersonal	tultakoo	elköö tultako	impersonal	olkoo tultu	elköö olko tultu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tullen	en tulle
2nd singular	tullet	et tulle
3rd singular	tulloo	ei tulle
1st plural	tullemma	emmä tulle
2nd plural	tulletta	että tulle
3rd plural	tulloot	evät tulle, ei tultane
impersonal	tultanoo	ei tultane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tulla	present	tuleva	tultava
2nd	inessive	tullees	past	tult, tullut	tultu
	instructive	tullen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tulkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative. ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tulomaa
	inessive	tulomaas
	elative	tulomast
	abessive	tulomata
4th	nominative	tulomiin
	partitive	tulomista, tulomiist

Synonyms

• (to become): noissa, päässä, jäävvä, männä

Derived terms

• tuleva
• tulo

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 607
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 203
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[2], →ISBN, page 75

Livvi

Etymology

From Proto-Finnic *tuldak. Cognates include Finnish tulla and Estonian tulla.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtulːɑ/
• Hyphenation: tul‧la
• Rhymes: -ulːɑ

Verb

tulla

1. (intransitive) to come; to arrive
2. (intransitive) to work out

   Sit ei tuldu nimidä. ― Nothing came of it.

3. (intransitive + translative) to become

   Mie tulin opastajakse. ― I became a teacher.

4. (intransitive + translative) to be (related)

   Häi tulou minule vellekse. ― He is my brother.

5. (intransitive + translative) to fall on

   Minun roindupäivy tuli piätenčäkse. ― My birthday fell on a friday.

6. (intransitive + adessive) to smell like

   Laukku tulou juustol. ― The shop smells like cheese.

7. (impersonal + 1st infinitive) to be needed; to be important

   Tulou voimistella. ― It is important to do gymnastics.

Derived terms

• tule terveh
• tulgua terveh

 

References

• Tatjana Boiko (2019) “tulla”, in Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd edition, →ISBN

Pali

Alternative forms

Alternative scripts

• 𑀢𑀼𑀮𑁆𑀮 (Brahmi script)
• तुल्ल (Devanagari script)
• তুল্ল (Bengali script)
• තුල‍්ල (Sinhalese script)
• တုလ္လ or တုလ်လ (Burmese script)
• ตุลฺล or ตุลละ (Thai script)
• ᨲᩩᩃᩖ (Tai Tham script)
• ຕຸລ຺ລ or ຕຸລລະ (Lao script)
• តុល្ល (Khmer script)
• 𑄖𑄪𑄣𑄳𑄣 (Chakma script)

Alternative scripts

• tulya (Latin script)
• 𑀢𑀼𑀮𑁆𑀬 (Brahmi script)
• तुल्य (Devanagari script)
• তুল্য (Bengali script)
• තුල්‍ය (Sinhalese script)
• တုလျ (Burmese script)
• ตุลฺย or ตุลยะ (Thai script)
• ᨲᩩᩃ᩠ᨿ (Tai Tham script)
• ຕຸລ຺ຍ or ຕຸລຍະ or ຕຸລຢະ (Lao script)
• តុល្យ (Khmer script)
• 𑄖𑄪𑄣𑄳𑄠 (Chakma script)

Alternative scripts

• tuliya (Latin script)
• 𑀢𑀼𑀮𑀺𑀬 (Brahmi script)
• तुलिय (Devanagari script)
• তুলিয (Bengali script)
• තුලිය (Sinhalese script)
• တုလိယ (Burmese script)
• ตุลิย or ตุลิยะ (Thai script)
• ᨲᩩᩃᩥᨿ (Tai Tham script)
• ຕຸລິຍ or ຕຸລິຍະ or ຕຸລິຢະ (Lao script)
• តុលិយ (Khmer script)
• 𑄖𑄪𑄣𑄨𑄠 (Chakma script)

Adjective

tulla

1. Alternative form of tulya (“to be weighed”), which see for usage and meanings.

Declension

Declension table of "tulla" (masculine)

Case \ Number	Singular	Plural
Nominative (first)	tullo	tullā
Accusative (second)	tullaṃ	tulle
Instrumental (third)	tullena	tullehi or tullebhi
Dative (fourth)	tullassa or tullāya or tullatthaṃ	tullānaṃ
Ablative (fifth)	tullasmā or tullamhā or tullā	tullehi or tullebhi
Genitive (sixth)	tullassa	tullānaṃ
Locative (seventh)	tullasmiṃ or tullamhi or tulle	tullesu
Vocative (calling)	tulla	tullā

Declension table of "tullā" (feminine)

Case \ Number	Singular	Plural
Nominative (first)	tullā	tullāyo or tullā
Accusative (second)	tullaṃ	tullāyo or tullā
Instrumental (third)	tullāya	tullāhi or tullābhi
Dative (fourth)	tullāya	tullānaṃ
Ablative (fifth)	tullāya	tullāhi or tullābhi
Genitive (sixth)	tullāya	tullānaṃ
Locative (seventh)	tullāya or tullāyaṃ	tullāsu
Vocative (calling)	tulle	tullāyo or tullā

Declension table of "tulla" (neuter)

Case \ Number	Singular	Plural
Nominative (first)	tullaṃ	tullāni
Accusative (second)	tullaṃ	tullāni
Instrumental (third)	tullena	tullehi or tullebhi
Dative (fourth)	tullassa or tullāya or tullatthaṃ	tullānaṃ
Ablative (fifth)	tullasmā or tullamhā or tullā	tullehi or tullebhi
Genitive (sixth)	tullassa	tullānaṃ
Locative (seventh)	tullasmiṃ or tullamhi or tulle	tullesu
Vocative (calling)	tulla	tullāni

Spanish

Verb

tulla

1. inflection of tullir:
   1. first/third-person singular present subjunctive
   2. third-person singular imperative