värjäämätön

Finnish

Etymology

värjätä +‎ -mätön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋærjæːmætøn/, [ˈʋærjæːˌmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ætøn
• Hyphenation^(key): vär‧jää‧mä‧tön

Adjective

värjäämätön (comparative värjäämättömämpi, superlative värjäämättömin)

1. undyed, uncolored

Declension

Inflection of värjäämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		värjäämätön	värjäämättömät
genitive		värjäämättömän	värjäämättömien
partitive		värjäämätöntä	värjäämättömiä
illative		värjäämättömään	värjäämättömiin
		singular	plural
nominative		värjäämätön	värjäämättömät
accusative	nom.	värjäämätön	värjäämättömät
	gen.	värjäämättömän
genitive		värjäämättömän	värjäämättömien värjäämätönten rare
partitive		värjäämätöntä	värjäämättömiä
inessive		värjäämättömässä	värjäämättömissä
elative		värjäämättömästä	värjäämättömistä
illative		värjäämättömään	värjäämättömiin
adessive		värjäämättömällä	värjäämättömillä
ablative		värjäämättömältä	värjäämättömiltä
allative		värjäämättömälle	värjäämättömille
essive		värjäämättömänä	värjäämättöminä
translative		värjäämättömäksi	värjäämättömiksi
abessive		värjäämättömättä	värjäämättömittä
instructive		—	värjäämättömin
comitative		—	värjäämättömine

Possessive forms of värjäämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative värjäämättömäni värjäämättömäni accusative nom. värjäämättömäni värjäämättömäni gen. värjäämättömäni genitive värjäämättömäni värjäämättömieni värjäämätönteni rare partitive värjäämätöntäni värjäämättömiäni inessive värjäämättömässäni värjäämättömissäni elative värjäämättömästäni värjäämättömistäni illative värjäämättömääni värjäämättömiini adessive värjäämättömälläni värjäämättömilläni ablative värjäämättömältäni värjäämättömiltäni allative värjäämättömälleni värjäämättömilleni essive värjäämättömänäni värjäämättöminäni translative värjäämättömäkseni värjäämättömikseni abessive värjäämättömättäni värjäämättömittäni instructive — — comitative — värjäämättömineni second-person singular possessor singular plural nominative värjäämättömäsi värjäämättömäsi accusative nom. värjäämättömäsi värjäämättömäsi gen. värjäämättömäsi genitive värjäämättömäsi värjäämättömiesi värjäämätöntesi rare partitive värjäämätöntäsi värjäämättömiäsi inessive värjäämättömässäsi värjäämättömissäsi elative värjäämättömästäsi värjäämättömistäsi illative värjäämättömääsi värjäämättömiisi adessive värjäämättömälläsi värjäämättömilläsi ablative värjäämättömältäsi värjäämättömiltäsi allative värjäämättömällesi värjäämättömillesi essive värjäämättömänäsi värjäämättöminäsi translative värjäämättömäksesi värjäämättömiksesi abessive värjäämättömättäsi värjäämättömittäsi instructive — — comitative — värjäämättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative värjäämättömämme värjäämättömämme accusative nom. värjäämättömämme värjäämättömämme gen. värjäämättömämme genitive värjäämättömämme värjäämättömiemme värjäämätöntemme rare partitive värjäämätöntämme värjäämättömiämme inessive värjäämättömässämme värjäämättömissämme elative värjäämättömästämme värjäämättömistämme illative värjäämättömäämme värjäämättömiimme adessive värjäämättömällämme värjäämättömillämme ablative värjäämättömältämme värjäämättömiltämme allative värjäämättömällemme värjäämättömillemme essive värjäämättömänämme värjäämättöminämme translative värjäämättömäksemme värjäämättömiksemme abessive värjäämättömättämme värjäämättömittämme instructive — — comitative — värjäämättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative värjäämättömänne värjäämättömänne accusative nom. värjäämättömänne värjäämättömänne gen. värjäämättömänne genitive värjäämättömänne värjäämättömienne värjäämätöntenne rare partitive värjäämätöntänne värjäämättömiänne inessive värjäämättömässänne värjäämättömissänne elative värjäämättömästänne värjäämättömistänne illative värjäämättömäänne värjäämättömiinne adessive värjäämättömällänne värjäämättömillänne ablative värjäämättömältänne värjäämättömiltänne allative värjäämättömällenne värjäämättömillenne essive värjäämättömänänne värjäämättöminänne translative värjäämättömäksenne värjäämättömiksenne abessive värjäämättömättänne värjäämättömittänne instructive — — comitative — värjäämättöminenne third-person possessor singular plural nominative värjäämättömänsä värjäämättömänsä accusative nom. värjäämättömänsä värjäämättömänsä gen. värjäämättömänsä genitive värjäämättömänsä värjäämättömiensä värjäämätöntensä rare partitive värjäämätöntään värjäämätöntänsä värjäämättömiään värjäämättömiänsä inessive värjäämättömässään värjäämättömässänsä värjäämättömissään värjäämättömissänsä elative värjäämättömästään värjäämättömästänsä värjäämättömistään värjäämättömistänsä illative värjäämättömäänsä värjäämättömiinsä adessive värjäämättömällään värjäämättömällänsä värjäämättömillään värjäämättömillänsä ablative värjäämättömältään värjäämättömältänsä värjäämättömiltään värjäämättömiltänsä allative värjäämättömälleen värjäämättömällensä värjäämättömilleen värjäämättömillensä essive värjäämättömänään värjäämättömänänsä värjäämättöminään värjäämättöminänsä translative värjäämättömäkseen värjäämättömäksensä värjäämättömikseen värjäämättömiksensä abessive värjäämättömättään värjäämättömättänsä värjäämättömittään värjäämättömittänsä instructive — — comitative — värjäämättömineen värjäämättöminensä

Participle

värjäämätön

1. negative participle of värjätä

Further reading

• “värjäämätön”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04