vajottaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vajottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

vajottamassa

—

elative

vajottamasta

—

illative

vajottamaan

—

adessive

vajottamalla

—

abessive

vajottamatta

—

instructive

vajottaman

vajotettaman

4th³

verbal noun

vajottaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	vajottamaisillani	vajottamaisillamme
2nd	vajottamaisillasi	vajottamaisillanne
3rd	vajottamaisillaan vajottamaisillansa

Derived terms

vajottaja

Ingrian

Etymology

From vajota (“to sink”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish vajottaa.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑjotːɑː/, [ˈʋɑjo̞tːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑjotːɑː/, [ˈʋɑjo̞tːɑː]
Rhymes: -ɑjotːɑː
Hyphenation: va‧jot‧taa

Verb

vajottaa

(transitive) to sink (cause to sink in e.g. a swamp)

Conjugation

Conjugation of vajottaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vajotan	en vajota	1st singular	oon vajottant, oon vajottanut	en oo vajottant, en oo vajottanut
2nd singular	vajotat	et vajota	2nd singular	oot vajottant, oot vajottanut	et oo vajottant, et oo vajottanut
3rd singular	vajottaa	ei vajota	3rd singular	ono vajottant, ono vajottanut	ei oo vajottant, ei oo vajottanut
1st plural	vajotamma	emmä vajota	1st plural	oomma vajottanneet	emmä oo vajottanneet
2nd plural	vajotatta	että vajota	2nd plural	ootta vajottanneet	että oo vajottanneet
3rd plural	vajottaat¹⁾, vajottavat²⁾, vajotettaa	evät vajota, ei vajoteta	3rd plural	ovat vajottanneet	evät oo vajottanneet, ei oo vajotettu
impersonal	vajotettaa	ei vajoteta	impersonal	ono vajotettu	ei oo vajotettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vajotin	en vajottant, en vajottanut	1st singular	olin vajottant, olin vajottanut	en olt vajottant, en olt vajottanut
2nd singular	vajotit	et vajottant, et vajottanut	2nd singular	olit vajottant, olit vajottanut	et olt vajottant, et olt vajottanut
3rd singular	vajotti	ei vajottant, ei vajottanut	3rd singular	oli vajottant, oli vajottanut	ei olt vajottant, ei olt vajottanut
1st plural	vajotimma	emmä vajottanneet	1st plural	olimma vajottanneet	emmä olleet vajottanneet
2nd plural	vajotitta	että vajottanneet	2nd plural	olitta vajottanneet	että olleet vajottanneet
3rd plural	vajottiit¹⁾, vajottivat²⁾, vajotettii	evät vajottanneet, ei vajotettu	3rd plural	olivat vajottanneet	evät olleet vajottanneet, ei olt vajotettu
impersonal	vajotettii	ei vajotettu	impersonal	oli vajotettu	ei olt vajotettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vajottaisin	en vajottais	1st singular	olisin vajottant, olisin vajottanut	en olis vajottant, en olis vajottanut
2nd singular	vajottaisit, vajottaist¹⁾	et vajottais	2nd singular	olisit vajottant, olisit vajottanut	et olis vajottant, et olis vajottanut
3rd singular	vajottais	ei vajottais	3rd singular	olis vajottant, olis vajottanut	ei olis vajottant, ei olis vajottanut
1st plural	vajottaisimma	emmä vajottais	1st plural	olisimma vajottanneet	emmä olis vajottanneet
2nd plural	vajottaisitta	että vajottais	2nd plural	olisitta vajottanneet	että olis vajottanneet
3rd plural	vajottaisiit¹⁾, vajottaisivat²⁾, vajotettais	evät vajottais, ei vajotettais	3rd plural	olisivat vajottanneet	evät olis vajottanneet, ei olis vajotettu
impersonal	vajotettais	ei vajotettais	impersonal	olis vajotettu	ei olis vajotettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vajota	elä vajota	2nd singular	oo vajottant, oo vajottanut	elä oo vajottant, elä oo vajottanut
3rd singular	vajottakkoo	elköö vajottako	3rd singular	olkoo vajottant, olkoo vajottanut	elköö olko vajottant, elköö olko vajottanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vajottakkaa	elkää vajottako	2nd plural	olkaa vajottanneet	elkää olko vajottanneet
3rd plural	vajottakkoot	elkööt vajottako, elköö vajotettako	3rd plural	olkoot vajottanneet	elkööt olko vajottanneet, elköö olko vajotettu
impersonal	vajotettakoo	elköö vajotettako	impersonal	olkoo vajotettu	elköö olko vajotettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vajottanen	en vajottane
2nd singular	vajottanet	et vajottane
3rd singular	vajottannoo	ei vajottane
1st plural	vajottanemma	emmä vajottane
2nd plural	vajottanetta	että vajottane
3rd plural	vajottannoot	evät vajottane, ei vajotettane
impersonal	vajotettanoo	ei vajotettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vajottaa	present	vajottava	vajotettava
2nd	inessive	vajottaes	past	vajottant, vajottanut	vajotettu
2nd	instructive	vajottaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (vajottakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vajottammaa
	inessive	vajottamas
	elative	vajottamast
	abessive	vajottamata
4th	nominative	vajottamiin
	partitive	vajottamista, vajottamist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 632

vajottaa

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

See also

References