Finnish

edit

Etymology

edit

valta (power, might) +‎ -uus

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈʋɑltuːs/, [ˈʋɑ̝l̪t̪uːs̠]
  • Rhymes: -ɑltuːs
  • Hyphenation(key): val‧tuus

Noun

edit

valtuus

  1. authorization, authority, powers (right to act granted by someone else)
    Poliisi ylitti valtuutensa.
    The police exceeded their authority.
    Nämä kysymykset ylittävät valtuuteni; minun täytyy kysyä esimieheltäni.
    These questions are above my authority; I'll have to ask my superior.
    Minulle on annettu valtuudet poistaa häiriköt rakennuksesta.
    I have been authorized to remove disorderly persons from the premises.

Usage notes

edit

Usually in plural: valtuudet.

Declension

edit
Inflection of valtuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative valtuus valtuudet
genitive valtuuden valtuuksien
partitive valtuutta valtuuksia
illative valtuuteen valtuuksiin
singular plural
nominative valtuus valtuudet
accusative nom. valtuus valtuudet
gen. valtuuden
genitive valtuuden valtuuksien
partitive valtuutta valtuuksia
inessive valtuudessa valtuuksissa
elative valtuudesta valtuuksista
illative valtuuteen valtuuksiin
adessive valtuudella valtuuksilla
ablative valtuudelta valtuuksilta
allative valtuudelle valtuuksille
essive valtuutena valtuuksina
translative valtuudeksi valtuuksiksi
abessive valtuudetta valtuuksitta
instructive valtuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of valtuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative valtuuteni valtuuteni
accusative nom. valtuuteni valtuuteni
gen. valtuuteni
genitive valtuuteni valtuuksieni
partitive valtuuttani valtuuksiani
inessive valtuudessani valtuuksissani
elative valtuudestani valtuuksistani
illative valtuuteeni valtuuksiini
adessive valtuudellani valtuuksillani
ablative valtuudeltani valtuuksiltani
allative valtuudelleni valtuuksilleni
essive valtuutenani valtuuksinani
translative valtuudekseni valtuuksikseni
abessive valtuudettani valtuuksittani
instructive
comitative valtuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative valtuutesi valtuutesi
accusative nom. valtuutesi valtuutesi
gen. valtuutesi
genitive valtuutesi valtuuksiesi
partitive valtuuttasi valtuuksiasi
inessive valtuudessasi valtuuksissasi
elative valtuudestasi valtuuksistasi
illative valtuuteesi valtuuksiisi
adessive valtuudellasi valtuuksillasi
ablative valtuudeltasi valtuuksiltasi
allative valtuudellesi valtuuksillesi
essive valtuutenasi valtuuksinasi
translative valtuudeksesi valtuuksiksesi
abessive valtuudettasi valtuuksittasi
instructive
comitative valtuuksinesi

Derived terms

edit
compounds

See also

edit

Further reading

edit

Anagrams

edit
  NODES
see 5