verinaarmu
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editverinaarmu
Declension
editInflection of verinaarmu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | verinaarmu | verinaarmut | |
genitive | verinaarmun | verinaarmujen | |
partitive | verinaarmua | verinaarmuja | |
illative | verinaarmuun | verinaarmuihin | |
singular | plural | ||
nominative | verinaarmu | verinaarmut | |
accusative | nom. | verinaarmu | verinaarmut |
gen. | verinaarmun | ||
genitive | verinaarmun | verinaarmujen | |
partitive | verinaarmua | verinaarmuja | |
inessive | verinaarmussa | verinaarmuissa | |
elative | verinaarmusta | verinaarmuista | |
illative | verinaarmuun | verinaarmuihin | |
adessive | verinaarmulla | verinaarmuilla | |
ablative | verinaarmulta | verinaarmuilta | |
allative | verinaarmulle | verinaarmuille | |
essive | verinaarmuna | verinaarmuina | |
translative | verinaarmuksi | verinaarmuiksi | |
abessive | verinaarmutta | verinaarmuitta | |
instructive | — | verinaarmuin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “verinaarmu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04