yrjö
See also: Yrjö
Finnish
editEtymology
editFrom the (previously quite respectable) given name Yrjö, allegedly onomatopoeic.
Pronunciation
editNoun
edityrjö (colloquial)
Declension
editInflection of yrjö (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | yrjö | yrjöt | |
genitive | yrjön | yrjöjen | |
partitive | yrjöä | yrjöjä | |
illative | yrjöön | yrjöihin | |
singular | plural | ||
nominative | yrjö | yrjöt | |
accusative | nom. | yrjö | yrjöt |
gen. | yrjön | ||
genitive | yrjön | yrjöjen | |
partitive | yrjöä | yrjöjä | |
inessive | yrjössä | yrjöissä | |
elative | yrjöstä | yrjöistä | |
illative | yrjöön | yrjöihin | |
adessive | yrjöllä | yrjöillä | |
ablative | yrjöltä | yrjöiltä | |
allative | yrjölle | yrjöille | |
essive | yrjönä | yrjöinä | |
translative | yrjöksi | yrjöiksi | |
abessive | yrjöttä | yrjöittä | |
instructive | — | yrjöin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Synonyms
editDerived terms
editFurther reading
edit- “yrjö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04