Kurki
Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.
| Kurki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kurkilinnut Gruiformes |
| Heimo: | Kurjet Gruidae |
| Suku: | Kurjet Grus |
| Laji: | grus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Grus grus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaa
Kurjen vartalo on pääosin vaaleanharmaa. Sillä on musta pää ja kaulan yläosa sekä valkoinen poski. Takaraivolla kurjella on punainen paljas laikku, jonka koko vaihtelee. Nuorten kurkien pää on yksivärinen ja ruskehtava. Useilla pesivillä kurjilla selkä on ruosteensävyinen, koska se tahriutuu rautapitoiseen tai saviseen suoveteen linnun hautoessa.[3] Kaukaa katsottuna kurki muistuttaa ulkonäöltään harmaahaikaraa, vaikkei ole sille läheistä sukua. Kurjen erottaa harmaahaikarasta varmimmin siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.
Kurjen pituus on 96–120 cm ja siipien kärkiväli 180–222 cm.[3][4] Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.
Vanhin suomalainen rengastettu kurki on ollut 17 vuotta 2 kuukautta 25 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin.
Levinneisyys
muokkaaKurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomessa kurkia esiintyy pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa.[5] Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Suomessa pesi noin 19 000 kurkiparia. Vuosina 2006–2009 kanta-arvio oli jo 30 000 – 40 000 paria.[6] Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa, Egyptissä, Sudanissa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa. Keväällä kurjet saapuvat huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja syksyllä ne lähtevät syyskuussa ja lokakuun alkupuoliskolla. Kurjet lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa suurten lintujen ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa voi olla satoja lintuja.lähde? Suomalaisten kurkien muuttoreittejä on tutkittu satelliittilähettimien avulla vuodesta 2006.[7] Kurki on sattumanvarainen vierailija Pohjois-Amerikassa.[8]
Maailmanlaajuinen populaatio on 210 000 – 250 000 yksilöä, joista enin osa pesii Venäjällä ja Fennoskandiassa.
Elinympäristö
muokkaa
Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä. Pesintä järvien ja merenlahtien ruoikoissa lisääntyy kaiken aikaa. Muuttoaikoina kurjet viihtyvät vilja- ja perunapelloilla. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Kurki on aiheena myös Tervolan vaakunassa. Suomessa ylivoimaisesti suosituin kurkien levähdyspaikka on Vaasan kaupungin vieressä sijaitseva Söderfjärdenin 2 300 hehtaarin peltoaukea, jossa kurkia voidaan tavata syksyisin jopa 10 000.[9]
Lisääntyminen
muokkaa
Kurkien saavuttua pesimäsoilleen ne esittävät upeita soidintansseja ja trumpettimaiset törähdykset kuuluvat kauas. Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2,5 kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava.
Ravinto
muokkaaKurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja.
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Grus grus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Kurki – Grus grus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 128. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 120. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
- ↑ Laine, Lasse: Suomen Luonto-opas, s. 209. WSOY, 2000.
- ↑ http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kurki
- ↑ http://www.satelliittikurjet.fi/
- ↑ Common Crane Audubon. 13.11.2014. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
- ↑ http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden
Aiheesta muualla
muokkaa- Kurki Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Kurki (Grus grus)
- ITIS: Grus grus (englanniksi)
- Eero Murtomäki. Kurkirannikko. PrioRita 2010.
- Lassi Kujala. Kurki. Forssan kustannus 1990.
- Jorma Luhta. Kurkimaa. Suomen luonnonsuojelun tuki 1980.
- Riitta Saarinen. Kurkikuiskaaja. Docendo 2022.