Nyrkkirauta on kädessä pidettävä lähitaisteluase, joka vahvistaa lyönnin tehoa. Useimmiten ase on valmistettu teräksestä, messingistä tai raudasta, mutta se voi olla myös puuta. Käden ympärille kiedottava metallilla vahvistettu nahkahihna, esimerkiksi niittivyö, on toiminnaltaan nyrkkiraudan kaltainen.

Nyrkkirauta
Nyrkkirauta, jossa on piikit

Rakenne

muokkaa

Nyrkkiraudassa on useimmiten renkaat neljälle sormelle ja tuki kämmenelle. Näin aseesta saadaan tukeva ote käden ollessa nyrkissä. Nyrkkiraudan metalliset ”rystyset” toimivat iskupintana henkilön lyödessä ja vahvistavat iskun tehoa merkittävästi. Nyrkkirauta myös suojaa lyöjää rystysten murtumiselta. Tehon lisäämiseksi nyrkkirautaan voidaan lisätä niittejä, piikkejä tai teriä.

Historia

muokkaa

Nyrkkiraudan tyyppinen vahvistettu nahkahihna tunnettiin caestus-nimellä jo roomalaisten gladiaattoreiden keskuudessa. Caestuksen muodostivat käsien ympärille kiedotut nahkahihnat, joissa saattoi olla niittejä. Mikäli areenalla oli muitakin gladiaattoreita, he saattoivat pitää taukoa seuratakseen nyrkkiottelua: caestuksin käytyä kamppailua pidettiin erityisen kiinnostavana.[1] Myös monet afrikkalaiset kansat tunsivat nyrkkirautojen käytön.

Muussa kuin taistelukäytössä nyrkkirautaa käyttivät muun muassa japanilaiset. Heillä tekko-nyrkkirauta oli käytössä hevosten kannustamiseen. Okinawan kalastajat käyttivät sitä myös apuna verkkojen keräämisessä suojaamassa käsiään korallien aiheuttamilta haavoilta. Karatessa tecchu eli suomalaisittain ”tekko” otettiin käyttöön myös taistelutarkoituksiin. Karatessa sitä käytetään pareina ja niiden tarkoitus on lyöntitekniikoiden tehostus. Myös 1850-luvun New Yorkissa katujengit käyttivät nyrkkirautoja aseinaan.[2] Toisessa maailmansodassa nyrkkiraudat ja nyrkkirautaveitset olivat melko suosittuja yhdysvaltalaisten ja brittien käytössä.lähde?

Lainsäädäntö

muokkaa

Nyrkkirauta lasketaan Suomen lainsäädännössä (Järjestyslaki 3 luku 9 §) vaaralliseksi esineeksi, jonka valmistus, maahantuonti ja kauppa on kielletty. Myös aseen hallussapito yleisellä paikalla ja yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa on kielletty.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Edward Bulwer-Lytton: Pompeijin viimeiset päivät
  2. 19th century AD Findarticles.com. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 12.8.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
Done 1
see 4