Yuroopu laatike duungal (e Faransaare maa Enngeleere: Europe) ko duunde tawaande fof ko e Fuɗnaange-rewo, ko ɓuri heewde ko e Fuɗnaange-rewo. Heeddi ndi ko Maayo Arktik to worgo, Maayo Atalantik to hirnaange, Maayo Mediteraane to fuɗnaange, Aasi to fuɗnaange. Yuroopu ina renndini leydi Yuroopu e Asiiya, e Afro-Yuroopu e Asiiya e Afrik fof.[10][11] Yuroopu ina heewi siforeede ko seerndi ɗum e Asiiya ko e ɓuuɓri ndiyam koɗli Ural, maayo Ural, maayo Kaspi, Kaukasus mawɗo, maayo ɓaleejo, e laawol ndiyam ŋorol Bosporus.[12]

Yuroopu
part of the world, duungal
YemreEurasia, Ostfeste, Earth, Afro-Eurasia Taƴto
Mutiɗa innde, ,  Taƴto
Named afterEuropa Taƴto
Lesdino value Taƴto
Hiiri-weeti pelleEurope/Athens, Europe/Brussels, Europe/London, Kaliningrad Time, Europe/Moscow Taƴto
AnnditirɗumNorthern hemisphere Taƴto
Jonde kwa'odineto48°41′27″N 9°8′26″E Taƴto
Kwa'odineto lettugal56°0′0″N 41°0′0″E Taƴto
Soɓɓire71°0′0″N 24°0′0″E Taƴto
Horɗoore36°0′0″N 6°0′0″W Taƴto
Gorgal52°0′0″N 10°0′0″W Taƴto
TowendiMount Elbrus Taƴto
HoɓadeCaspian Sea Taƴto
Shares border withAasiya Taƴto
Studied inEuropean studies Taƴto
Time of discovery or invention200000 years BCE, 1200000 years BCE Taƴto
Golle gofernema.eu Taƴto
Deesewalflag of Europe Taƴto
Joogarafiigeography of Europe Taƴto
Taarikihistory of Europe Taƴto
Ndesaeconomy of Europe Taƴto
Annaji Aljeridemographics of Europe Taƴto
Stack Exchange taghttps://opendata.stackexchange.com/tags/europe Taƴto
Category for mapsCategory:Maps of Europe Taƴto
Map

Yuroopu ina waɗi fotde 10,18 miliyoŋ km2 (3,93 miliyoŋ km2), woni 2% e wertallo Leydi (6,8% e wertallo leydi), ɗum noon ko duunde ɗiɗmere ɓurnde famɗude (ina huutoroo mbaadi duundeeji jeeɗiɗi). To bannge politik, Yuroopu feccii ko e dowlaaji capanɗe joyi, tawi ko Riisi ɓuri mawnude e heewde yimɓe, tawi ina waɗi 39% e duunde he, ina waɗi 15% e yimɓe mum. Yuroopu ina joginoo fotde 745 miliyoŋ neɗɗo (hedde 10% e yimɓe winndere ndee) e hitaande 2021 ; tataɓo ɓurɗo mawnude caggal Asii e Afrik.[2][3] Kiliima Yuroopu ina mettina e ɓuuɓol Atlantik, ko wayi no ɓuuɓol Golf, ngol ina addana weeyo ɓuuɓngo, ɓuuɓngo ndunngu e ndunngu, e ko ɓuri heewde e duunde ndee. Ko ɓuri Maayo, ceertugol yontaaji ɓuri teskeede ina addana weeyo ɓurngo heewde e duunde.

Aadaaji Yuroopu ina mbaɗi aadaaji keewɗi e nder leydi e diiwaanuuji, ɗi ngoni ko e ɗaɗi caɗtuɗi e nder renndo hirnaange, e nder heen kadi ko ɓuri heewde e mum en ina tuugnii e Grece ɓooyɗo e Rome ɓooyɗo, teeŋti noon e lomtiiɓe mum en Kerecee’en, ko ɗaɗi teeŋtuɗi e rennduɗi.[13][14]. ] Fuɗɗaade e dogdu laamu Room Hirnaange e hitaande 476 CE, dental Kerecee’en e Yuroopu e nder yontaaji eggugol, ɗum maandinii duuɓi cakaari Yuroopu. Renaissance itaaliyankeejo, ummoriiɗo Firenze, saaktinii e nder duunde heddiinde ndee nafoore neɗɗankaagal kesal to bannge naalankaagal e ganndal, ko ɗum addani ɗum en yonta hannde oo. Gila e jamaanu jiytugol, e gardagol Espaañ e Portigaal, Yuroopu ina joginoo darnde mawnde e nder geɗe adunaaru nduu e wiɗtooji e konuuli keewɗi e nder winndere ndee. Hakkunde teeminannde 16ɓiire e 20ɓiire, laamuuji Yuroopu njiimi e sahaaji keewɗi Amerik, fotde Afrik e Oseani fof, e ko ɓuri heewde e Asiiya.

Duuɓi anndinoore, njiimaandi Farayse, e hareeji Napoleyoŋ mbayli duunde nde to bannge pinal, politik e faggudu gila e darorɗe teeminannde 17ɓiire haa feccere adannde teeminannde 19ɓiire. Revolution industrielle, fuɗɗinoonde to Angalteer e darorɗe teeminannde 18ɓiire, addani waylooji mawɗi to bannge faggudu, pinal e renndo to Yuroopu hirnaange, haa arti noon e winndere ndee kala. Konu duuniyaaru fuu fuɗɗi, ɓe kaɓi haa Yuroopu, ɗum walli ustaare njiimaandi Hirnaange Yuroopu nder kuuɗe duuniyaaru haa cagataagal teeminannde 20 nde Dental Sowiyet e Dental Dowlaaji Dentuɗi ƴetti semmbe, ɓe kaɓa dow njiimaandi Yuroopu e duuniyaaru fuu. [15] Hare huuɓtodinnde nde waɗi, feccii Yuroopu e dow rido njamndi, OTAN woni bannge hirnaange, nanondiral Warsaw woni bannge fuɗnaange. Ndee feccere joofi ko e Rewolisonuuji 1989, e doggol mahol Berlin, e fusde Dental Sowiyet, ɗum addani naatgol Yuroopu yahrude yeeso no feewi.

Naatgol Yuroopu ina yahra yeeso e nder juɓɓule gila 1948 e sosde Diiso Yuroopu, e ko ɓuri teeŋtude ko e ƴellitgol Dental Yuroopu (UE), ngal woni hannde ko ɓuri heewde e Yuroopu.[16] Dental Yuroopu ko dental politik ɓurngal mawnude, ngal woni hakkunde konfederaasiyoŋ e fedde, ngal tuugnii ko e njuɓɓudi nanondiral Yuroopu.[17] UE ummorii ko e Yuroopu hirnaange kono ina yaaji haa fuɗnaange gila nde Dental Sowiyet fusi e hitaande 1991. Ko ɓuri heewde e terɗe mum ƴettii kaalis gooto, hono ooro, ina tawtoree luumo ngootaagu Yuroopu e dental doosɗe. Leyɗeele mawɗe, hono Schengen Area, kadi ndartinii keeri mum en e immigration. Wooteeji keewɗi ina mbaɗa duuɓi joy kala e nder UE ; ɓe njiytiraa ko wooteeji ɗiɗmi ɓurɗi mawnude e winndere ndee caggal wooteeji leydi Indiya. UE woni tataɓo e faggudu winndere ndee.

Innde nokkuure Evros ndee ko Gerek en ɓooyɓe kuutortonoo ngam wiyde diiwaan maɓɓe ɓurɗo toowde, mo innde mum woni hannde. Maayo mawngo toon – Evros (Maritsa hannde) – ina rewi e falndeeji ɓuuɓɗi Trace,[18] ɗi kam e hoore mum kadi ina wiyee Orop, hade helmere ndee firtude duungal ndee.[19]

E nder taali Giriik ɓooyɗi, Yuroopu (Girka ɓooyɗo: Εὐρώπη, Eurṓpē) ko laamɗo debbo Fenisiya. Yiyngo wooto ko wonde innde makko ummorii ko e geɗe Giriik ɓooyɗe εὐρύς (eurús) ‘yaajde, yaajde’, e ὤψ (ōps, gen. ὠπός, ōpós) ‘yitere, yeeso, yeeso’, ko ɗum waɗi maanaa maɓɓe kuuɓtodinɗo ‘Eurpēde- ƴeewde’ walla ‘yaajde fannu’. Broad wonnoo ko innde Leydi e hoore mum e nder diine Proto-Indo-European mo ɓe ndarni oo e yimre nde ɓe ndokki ɗum.[20] Yiyngo ngoɗngo ko ngo Robert Beekes, mo wiynoo wonde iwdi innde ndee ko adii Indo-Yuroopu, o faamniri ɗum wonde iwdi e eurus ina addana en toponim ceertuɗo e Yuroopu. Beekes heɓii toponimuuji jokkondirɗi e ɗi Yuroopu e nder leydi Grece ɓooyndi, e nokkuuji ko wayi no Europos e nder leydi Maseduwaan ɓooyndi.[24]

Won eɓɓooje ngam jokkondirde Eurṓpē e helmere semitik ngam hirnaange, ɗum woni erebu Akkadian firti ko ‘jippaade, jippaade’ (ina wiyee naange) walla ‘ereb ‘kimma, hirnaange’,[25] woni to the iwdi magreb aarabeeɓe e ma'arav ibraniyankeejo. Martin Litchfield West hollitii wonde "to bannge fonoloji, nanondiral hakkunde innde Yuroopu e kala sifaa helmere Semitik ina famɗi no feewi",[26] Beekes ina sikki jokkondiral e ɗemɗe Semitik ina waawi wonde.[24]

Ko ɓuri heewde e ɗemɗe aduna mawɗe ina kuutoroo kelme ummoriiɗe e Eurṓpē walla Europa ngam hollirde duungal ndee. Yeru, Sinuwaa en ina kuutoroo helmere Ōuzhōu (歐洲/欧洲), ɗum woni firo innde firoore Ōuluóbā zhōu (歐羅巴洲) (zhōu firti ko « duungal »); helmere nanndunde e nde ummiinde e ɗemngal Sinuwaa Ōshū (欧州) ina huutoree kadi sahaa e sahaa fof e ɗemngal Japon ko wayi no innde Japon Dental Yuroopu, Ōshū Rengō (欧州連合), hay so tawii noon katakana Yōroppa (ヨーロ) ina huutoree no feewi. E nder won e ɗemɗe Turki, innde Perse asliire Frangistan ("leydi Frank en") ina huutoree no feewi ngam wiyde ko ɓuri heewde e Yuroopu, ko jiidaa e inɗe laawɗuɗe ko wayi no Avrupa walla Evropa.[27]

Fistol

taƴto

Sifaa hannde

taƴto

Duungaleji ɗuuɗɗum hawti bee lesdi lesdi ɓurndi ɓadaago, ngam maajum Islande laati jeyaa nder Yuroopu, nden boo duuniyaaru Greenland ɓadiiɗum ɗuuɗɗum hokka woyla Amerika, koo ngam to siyaasaku ɗum jeyaa haa lesdi Danemark. Ɗum fof e wayde noon, won heen ko seerti e ceertugol renndo-politik e pinal. Siprus ɓuri ɓadaade Anatolia (walla Asii tokooso), kono ina hiisee wonde jeyaa ko e Yuroopu to bannge politik, kadi ko leydi jeyaandi e UE. Malta ina hiisee wonde duungal Fuɗnaange-rewo Afrik ko ina wona teeminanɗe, kono hannde ina hiisee wonde ina jeyaa e Yuroopu kadi.[29] “Yuroopu”, no ɗum huutortee haa teeŋti e ɗemngal Engele Biritaan, ina waawi kadi firtude Yuroopu duungal tan.[30]

 
Sifaaaji kuuto teeɗi ngam keerol hakkunde Asiya e Yuroopu e yontaaji taariindi ceertuɗi..
 
Kartal T e O mo Günther Zainer winndi e hitaande 1472, hollirngal duuɗe tati ɗee ko domenuuji ɓiɓɓe Nuuhu – Asii haa Sem (Shem), Yuroopu haa Iafet (Yafet) e Afrik haa Cham (Ham)

Helmere “duungal” ndee ina heewi firtude geɗe leydi (geographie) leydi mawndi ndi ndiyam taarii ndii e keeri mum. Ko adii nde jaɓgol nanondiral jooni ngal ina waɗi peccitagol koɗli, keeri hakkunde Yuroopu e Asii ina cifaa laabi keewɗi gila e miijo mum adanngo e nder yontaaji ɓooyɗi, kono sahaa fof ko diidi Maayooji, Maayo e ŋore ɗe cikkatnoo ina njaajna ko anndaaka woɗɗude fuɗnaange e worgo Maayo Mediteraane tawa alaa ko woni e mum so wonaa ŋoral. Kartograf biyeteeɗo Herman Moll hollitii e hitaande 1715 Yuroopu ina keeri e laabi ndiyam keewɗi jokkondirɗi feewde e Maayo Turki, e Maayo Irtysh ina ɓuuɓtoo e dow Maayo Ob e Maayo Arktik.

E ko feewti heen, keerol fuɗnaange Yuroopu hannde ngol ina jokkondiri e koɗli Ural e Kaukasus, ko huunde nde alaa ɗo haaɗi, nde alaa ɗo haaɗi so yerondiraama e kala firo laaɓtungo helmere “duungal”.

Daartol miijo ngoo

taƴto

Daartol adanngol

taƴto

Natal leydi Yuroopu ('Laamɗo Yuroopu') e hitaande 1582

Kuutoragol Eurṓpē adanngol winndaangol e nder helmere geɗe leydi ko e nder jimɗi Homeric to Delian Apollo, e dow tuugnaade e daande maayo Egean hirnaange. Ko innde feccere e aduna anndaaɗo, nde fuɗɗii huutoreede ko e teeminannde 6ɓiire ko adii jibineede Iisaa, ko Anaximander e Hecataeus. Anaximander waɗi keeri hakkunde Asii e Yuroopu e maayo Phasis (maayo Rioni hannde e dow leydi Georgia) e nder Kaukasus, ko ɗum nanondiral ngal Herodotus jokki haa jooni e teeminannde 5ɓiire ko adii jibineede Iisaa.[31] Herodotus siftinii wonde aduna oo feccii ko e yimɓe ɓe nganndaaka, e pecce tati – Yuroopu, Asii, e Libi (Afrik) – tawi Niil e Fasis ina mbaɗi keeri mum en – hay so tawii noon o hollitii kadi wonde won heen ina cikki maayo Don, wonaa Fasis , ko keeri hakkunde Yuroopu e Asi.[32] Keeri fuɗnaange Yuroopu ɗii, ko ganndo leydi biyeteeɗo Strabo, siifi ɗum e teeminannde adannde to maayo Don.[33] Deftere Jubilee ndee ina siftina duuɗe ɗee ko leyɗeele ɗe Nuuhu rokki ɓiɓɓe mum tato ɓee; Yuroopu siforaama no feewi gila e Pillars Hercules to bannge ŋoral Gibraltar, seerndi ɗum e Fuɗnaange-rewo Afrik, haa Don, seerndi ɗum e Asii.[34]

Konngol ngol duuɓi hakkundeeji keɓi, ngol wuuri haa e kuutoragol hannde ngol, ko ngol jamaanu Roomnaaɓe kuutortoo ngol winndooɓe jamaanu Roomnaaɓe hono Posidonius,[35] Strabo,[36] e Ptolemy,[37] ƴettuɗo Tanais (Don hannde oo). Maayo) ko keerol.

Laamu Room jokkondirtaako e miijo peccitagol duuɗe. Kono, caggal nde laamu Room hirnaange yani, pinal ƴellitiingal e nokku mum, jokkondirngal e Latin e eklesiya katolik, fuɗɗii jokkondirde e miijo "Yuroopu".[38] Helmere “Yuroopu” fuɗɗii huutoreede ko e fannu pinal e nder renndo Karolingiyankeewo e teeminannde 9ɓiire. Gila ndeen, helmere ndee ina hollita fannu doole Eklesiya Hirnaange, ko luurdi e Eklesiyaaji Ortodoks Fuɗnaange ɗii fof e aduna Lislaam oo.

Sifaaaji jamaanu

taƴto

Kartal kesal Yuroopu e fawaade e ƴeewndo keso (1721) mo Hermann Moll waɗi, ina hollita keeri fuɗnaange Yuroopu e maayo Don ngo ɓuuɓnata fuɗnaange-rewo e maayo Tobol, Irtysh e Ob ɓuuɓngo fuɗnaange.

Kartal politik Yuroopu 1916 hollirngal ko ɓuri heewde e laabi ndiyam Moll lomtinaama e koɗli Ural von Strahlenberg e koɗli Kaukasus Freshfield, sifaaji leydi ɗi sifaa mo no woorunoo sifotoo ko duunde Naamnal siftinde keerol fuɗnaange laaɓtungol Yuroopu ummii ko e yontaaji puɗɗaaɗi hannde ɗii, nde tawnoo yaajde fuɗnaange Muscovi fuɗɗii naatde e Asii worgo. E nder yontaaji hakkundeeji ɗii fof haa e nder teeminannde 18ɓiire, feccere aadaaji leydi Euraasi e nder duuɗe ɗiɗi, Yuroopu e Asii, rewi ko e Ptolemy, tawi keeri ɗii ina njokki e ŋore Turki, e maayo ɓaleejo, e ŋoral Kerch, e maayo Azov e... Don (Tanais ɓooyɗo). Kono karte peewnaaɗe e nder teeminannde 16ɓiire haa 18ɓiire ina keewi seertude e no jokkirta keeri ɗii caggal ŋoral Don to Kalach-na-Donu (to ngal ɓuri ɓadaade Volga, jooni ngal jokkondiri e maggal e kanaal Volga–Don), e nder... leydi ndi geɗe leydi ɓooyɗe cifondirtaa e hay huunde.

Hedde hitaande 1715, Herman Moll waɗii kartal hollitoowal bannge worgo maayo Ob e maayo Irtysh, ngo woni ko e maayo Ob, ko ɗum geɗel gootel e nder laabi ndiyam jokkondirɗi feccere, ƴettuɗi keeri hakkunde Yuroopu e Asii ummoraade e ŋoral Turki, e maayo Don haa yettii maayo Arktik. E hitaande 1721, o waɗii kartal ɓurngal hesɗude, ɓurngal weeɓde janngeede. Kono tan, eɓɓaande makko jokkude e maayooji mawɗi ɗii, hono laabi keeri, meeɗaa ƴettude ɗum e geɗe goɗɗe puɗɗiiɗe woɗɗitaade miijo keeri ndiyam, ko ɗum tan woni feccere laawɗunde hakkunde Yuroopu e Asii.

Wurooji mawɗi e nokkuuji wuro

taƴto

Tuugnorgal

taƴto


  Wikimedia Commons: Yuroopu – des documents multimédia.


 
Leydi e Yuroopu
 

Albaniya | Almaanya | Anndoora | Armaaniya | Aserbayjan | Belaruusiya | Bosniya e Herzegovina | Beljik | Biritaani-Mawndi | Bulgariya | Cekiya | Danemark | Estoniya | Farayse | Finland | Hispaanya | Holannda | Hunngariya | Irlannda | Islannda | Italiya | Jorjiya | Kibris | Korowaasiya | Latvia | Liechtenstein | Lituwaniya | Luksammbuur | Masedoniya | Malta | Moldowa | Monako | Montenegro | Norwees | Otiris | Poloonya | Portokeesi | Romaniya | Roosiya | San Marino | Serbiya | Sulowakiya | Suloweniya | Suwed | Suwis | Türkiye | Ukrayiina | Watikan | Yunan

  NODES
Note 1
todo 1