Я

Я я
Kyrillinen kirjaimisto
Nykyaikaiset kirjaimet
А	Ӓ	Ӑ	Ӕ	Б	В	Г
Ѓ	Ґ	Ғ	Ҕ	Д	Ђ	Е
Ё	Ӗ	Є	Ә	Ӛ	Ж	Ӝ
Җ	З	Ҙ	Ӟ	Ӡ	Ԅ	Ѕ
Ԇ	И	Ӥ	Ӣ	І	Ї	Ӏ
Й	Ҋ	Ј	К	Қ	Ҝ	Ҟ
Ҡ	Ӄ	Л	Љ	Ԉ	М	Ӎ
Н	Њ	Ҥ	Ң	Ԋ	О	Ӧ
Ө	П	Р	С	Ԍ	Т	Ԏ
Ћ	Ќ	У	Ў	Ӱ	Ӳ	Ӯ
Ү	Ұ	Ф	Х	Һ	Ц	Ч
Џ	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ӹ	Ь
Э	Ю	Я
Muinaiset kirjaimet
Ҁ	Ѹ	Ѡ	Ѿ	Ѻ	Ѣ	Ꙗ
Ѥ	Ꙓ	Ѧ	Ѫ	Ѩ	Ѭ	Ѯ
Ѱ	Ѳ	Ѵ	Ѷ

Я on kyrillinen kirjain. Se sisältyy bulgarian, jakuutin, marin, ukrainan, valkovenäjän ja venäjän aakkosiin. Kirjaimen translitteraatiovastineita ovat ja (SFS 4900) ja â (ISO 9:1995).

Historia

Я on syntynyt kahden muinaisen kyrillisen kirjaimen yhdistyessä. Toinen näistä on ІА, joka on kirjainten І ja А ligatuuri ja on ollut äänteen /ja/ merkki, ja toinen kirjain on Ѧ. Ajan myötä kirjainten ІА ja Ѧ foneettinen ero hävisi ja kumpikin niistä korvattiin kirjaimella Я Pietari Suuren vuonna 1708 käyttöön ottamassa kyrillisessä kirjaimistossa.

Ääntäminen

Я ääntyy tavallisesti vokaalina /a/, /ja/ tai /jʌ/. Sen äännearvo on bulgariassa /a/ tai /ja/, marissa /a/, ukrainassa /jʌ/, valkovenäjässä /ja/ ja venäjässä /a/ tai /ja/. Venäjässä painottomassa tavussa sanan alussa ja konsonantin jälkeen я äännetään i:n suuntaan. Esimerkiksi sanoissa язык (jizik = kieli) ja прямой (primoi = suora). Suomensukuisissa kielissä я käytetään korvaamaan ä-äännettä, kuten myös kirjoitettaessa esimerkiksi suomenkielisiä ä-kirjaimen sisältäviä sanoja kyrillisillä aakkosilla (esimerkiksi Ювяскюля = Jyväskylä).

Koodit

Alla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.

	Я	я
Unicode	042F	044F
ISO 8859-5	CF	EF
KOI8	F1	D1
Windows-1251	DF	FF
MS-DOS-koodisivu 866	9F	EF
HTML	Я	я

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Я Wikimedia Commonsissa