Akanit
Akanit ovat akania ja sen sukukieliä puhuvien kansojen ryhmä Ghanan etelä- ja keskiosssa, Norsunluurannikon kaakkois- ja keskiosassa sekä Togon luoteisosassa. Heitä arvioitiin 2000-luvun vaihteessa olevan 11 miljoonaa, joista Ghanassa 8 ja Norsunluurannikolla 2,8 miljoonaa.[1]
Kwa-kieliin kuuluvat akankielet jakautuvat kolmeen ryhmään. Varsinainen akan käsittää kaksi murreryhmää, fanten ja twin. Kirjakielen omaavat akuampem, asante, akyem, fante, nzima ja gonja.[1]
Akankansat ovat muodostunet toisen vuosituhannen alussa Komoén ja Voltajoen välisellä alueella. Myöhemmin he muuttivat Guineanlahden rannikon metsävyöhykkeelle. 1400-luvulla syntyi ensimmäinen akanvaltio Bono. Akan tunnetaan 1500-luvulta lähtien Kultarannikon metsävyöhykkeen asukkaiden yhteisnimityksenä, jota ei voi yhdistää mihinkään tiettyyn kansaan tai valtioon. Se tarkoitti mahdollisesti alueen kantaväestöä erotuksena muukalaisperäisistä orjista.[1]
Akanit muodostivat 1400–1800-luvuilla noin sata päällikkökuntaa ja niiden liittoa, joista kehittyneimpiä olivat Ašantin ja Fanten liittokunnat. Niiden talouden perustan muodosti kullan, orjien, norsunluun, kolapähkinöiden, palmuöljyn ja tuliaseiden kauppa. Yhteiskunta jakautui ylimystöön, vapaisiin kyläyhteisöjen jäseniin ja orjiin. Nykyiset akankansat ovat muodostuneet 1700–1800-luvuilla, mutta niiden eriytyminen ja yhdistyminen jatkui myös siirtomaa-aikana. Nykyään varsinkin Ghanassa on meneillään akanien yhdistymisprosessi.[1]
Perinteinen elinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat jamssi, maniokki, taro, bataatti, maissi, hirssi, riisi, maapähkinä, banaani, öljypalmu, koolapuu ja vihannekset. Nykyään kasvatetaan varsinkin kaakaota ja kahvia. Monet työskentelevät metsätöissä, kaivoksilla tai kaupunkien tehtaissa. Perinteisiä käsityöammatteja ovat kudonta, savenvalanta sekä sepän ja korusepän ammatit. Perinteinen asuste on toogan kaltainen kente. Ruokavalio koostuu etupäässä kasvisruoista.[1]
Uskonnoltaan suurin osa akaneista on kristittyjä (protestantteja ja katolisia). Lisäksi on muslimeja, synkretististen kirkkokuntien ja liikkeiden kannattajia sekä perinteisen uskonnon harjoittajia. Akanien sukujärjestelmä on osin matrilineaarinen. Erikoisuutena on tatuointien ja ympärileikkauksen puuttuminen.[1]