Akkadin kieli
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Akkadin kieli (𒀝𒅗𒁺𒌑, akkadû) on kuollut itäseemiläinen kieli,[1] jota puhuttiin kolmannelta vuosituhannelta ensimmäiselle vuosituhannelle asti Assyrian ja Babylonian alueilla, mutta joka levisi jopa Persiaan ja Egyptiin asti. Ensimmäiset kirjoitetut kokonaan akkadinkieliset tekstit sijoittuvat vuodelle 2500 eaa. Akkadi oli tärkeä kaupan, politiikan, lain, uskonnon ja kirjallisuuden kieli muinaisessa Lähi-idässä ja sillä oli aikansa lingua francan asema.[2]
| Akkadin kieli | |
|---|---|
 Akkadin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | 𒀝𒅗𒁺𒌑 (akkadû) |
| Tiedot | |
| Alue | Mesopotamia |
| Ajoitus | n. 2500-500 eaa. Akateemisessä ja liturgisessa käytössä vuoteen 100 jaa. |
| Puhujia | kuollut kieli, ei äidinkielenä |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | nuolenpääkirjoitus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | Seemiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | akk |
| ISO 639-3 | akk |
Akkadin kieltä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella, joka otettiin käyttöön sumerin kielestä.[3][4] Sumerin kieli vaikutti näin myös akkadin kielen sanastoon, ja akkadi muun muassa peri sanajärjestyksen sumerin kielestä. Akkadin kielen syrjäytti puhekielenä toinen seemiläinen kieli, aramea, noin 100-luvulla.[5]
Murteet
muokkaaAkkadin kielen poikkeuksellisen pitkän elinajan kuluessa siitä oli monta murretta, jotka ovat jakaantuneet karkeasti kahteen osaan, assyrialaisiin murteisiin ja babylonialaisiin murteisiin.[6]
| Vanha akkadi 2500–1950 eaa. | |
| Vanha babylonia 1950–1530 eaa. | Vanha assyria 1950–1750 eaa. |
| Keskibabylonia 1530–1000 eaa. | Keskiassyria 1500–1000 eaa. |
| Uusbabylonia 1000–600 eaa. | Uusassyria 1000–600 eaa. |
| Myöhäisbabylonia 600 eaa. – 100 jaa. | |
Fonetiikka
muokkaaKonsonantit
muokkaa| Bilabiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | ʔ | ||
| Emf. | tˤ | kˤ | |||||
| Affrikaatta | Norm. | t͡s | d͡z | |||||
| Emf. | t͡sˤ | ||||||
| Frikatiivi | ʃ | x | (ɣ) | (ʁ) | ||||
| Lateraali | l | ||||||
| Approksimantti | w | j | |||||
Lähde:[7]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ||
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Lähde:[7]
Kielioppi
muokkaaSubstantiivit ja adjektiivit
muokkaaAkkadin kielen substantiivit ja adjektiivit jakaantuvat kahteen sukuun, maskuliiniin ja feminiiniin. Substantiiveilla on kolme sijamuotoa ja kolme lukua. Adjektiiveilla on myös kolme sijamuotoa mutta vain kaksi lukua duaalin puuttuessa.[8]
| maskuliini | feminiini | |
|---|---|---|
| yks. nom. | šarrum | šarratum |
| yks. akk. | šarram | šarratam |
| yks. gen. | šarrim | šarratim |
| du. nom. | *šarrān | *šarratān |
| du. obl. | *šarrīn | *šarratīn |
| mon. nom. | šarrū | šarrātum |
| mon. obl. | šarrī | šarrātim |
Lyhenteet: yks. = yksikkö, du. = duaali, mon. = monikko, nom. = nominatiivi, akk. = akkusatiivi, gen. = genetiivi, obl. = obliikvi
Obliikvi on akkusatiivin ja genetiivin muodostama hybridisija.
Substantiivi šarrum on "kuningasta" merkitsevä maskuliinisubstantiivi ja šarratum on feminiini merkitykseltään "kuningatar". Feminiinisanan johtimena on yleensä 't' tai 'at', mutta sana voi olla luonnostaan jo feminiininen, kuten äiti 'ummum'. Duaalimuoto sanasta šarrum on kieliopillisesti jokseenkin väärin, koska duaalia yleensä käytetään asioista, jotka esiintyvät pareina ihmisruumiissa kuten käsi 'qātum' ja silmä 'īnum'
Adjektiivit noudattavat suurin piirtein samaa substantiivien taivutuskaavaa, mutta nominatiivin monikossa saavat päätteen -ūtum ja monikon obliikvissa -ūtim. Adjektiiveista ei myöskään ole duaalimuotoa, vaan sen sijasta käytetään monikkoa. Adjektiivit tulevat yleensä pääsanan jälkeen ja kongruoivat pääsanansa kanssa suvussa, luvussa ja sijassa. Esimerkiksi 'vahvojen kuninkaitten' šarrī dannūtim sana dannum 'vahva' on samassa muodossa kuin pääsana.
Vanhan babylonian murteen jälkeen substantiivien taivutus yksinkertaistui ja sanaloppuinen m (mimaatio) ja n (nunaatio) katosi, joten esimerkiksi sanoista šarrum, šarratum ja qātān tuli šarru, šarratu ja qātā.
Verbit
muokkaaVerbijärjestelmä on monimutkainen ja seemiläisten kielten tavoin perustuu radikaalijärjestelmään, jossa eri verbimuotoja muodostetaan yleensä kolmen juurikonsonantin eli radikaalin avulla.[8] Akkadin kielen verbit jakaantuvat neljään konjugaatioon ja kolmeen aikamuotoon: preteritiin, preesensiin ja statiiviin. Myös imperatiivi-, partisiipi- ja verbaaliadjektiivimuotoja on mahdollista tehdä verbeistä. Akkadi on SOV-kieli, eli verbi tulee lauseen loppuun.
Lähteet
muokkaa- ↑ Glottolog 4.6 - Akkadian glottolog.org. Viitattu 25.11.2022.
- ↑ Akkadian cuneiform script and Akkadian language omniglot.com. Viitattu 25.11.2022.
- ↑ ScriptSource - Cuneiform, Sumero-Akkadian scriptsource.org. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Akkadian Cuneiform, Chapter I Introduction sron.nl. Arkistoitu 2005. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Akkadian language Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Akkadian | Near Eastern Languages & Civilizations Yale University. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Akkadian languagesgulper.com. Viitattu 25.11.2022.
- ↑ a b Akkadian Language Jewish Virtual Library. 2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Akkadinkielistä kirjoitusta
- Johdatus akkadin kieleen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ensimmäinen kappale Richard Caplicen kirjasta, Introduction to Akkadian