Albany (Georgia)
Albany on kaupunki Yhdysvaltain Georgian osavaltiossa Doughertyn piirikunnassa. Sen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 77 434.
| Albany | |
|---|---|
 Albany Government Center. |
|
 Albany Doughertyn piirikunnan kartalla |
|
  Albany |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Yhdysvallat |
| Osavaltio | Georgia |
| Piirikunta | Doughery |
| Väkiluku (2010) | 77 434 |
Maantiede
muokkaa
Albany sijaitsee Georgian lounaisosassa Doughertyn piirikunnassa Flintjoen varrella.[1]
Historia
muokkaa
Nelson Tift osti maita nykyisen Albanyn paikalta ja perusti kaupungin lokakuussa 1836. Paikan tarkoitus oli toimia kaupan keskuksena alueen puuvillan viljelijöille, joita oli alkanut orjineen sapua alueelle Yhdysvaltojen saatua Georgian lounaisosat creek-intiaaneilta. Orjien määrä oli suuri ja mustista orjista tuli värestön enemmistö vuoteen 1840 mennessä. Kun Doughertyn piirikunta perustettiin vuonna 1853 Albanysta tehtiin sen hallinnollinen keskus.[1]
Flintjoki oli merkittävä kulkuväylä, jonka kautta Albanysta lähti puuvilla lautoilla kohti Meksikonlahtea. Meksikonlahdelta puuvilla vietiin edelleen meriteitse Eurooppaan ja Yhdysvaltojen pohjoisosiin. Vuonna 1857 avatunut rautatie Savannahiin teki mahdolliseksi viedä puuvillaa suoraan vientisatamaan. Albanysta tuli myös tärkeä rautateiden solmukohta.[1]
Abraham Lincolnista tuli Yhdysvaltain presidentti vuonna 1860 ja Yhdysvallat ajautui sisällissotaan. Albanyssa Etelävaltioiden eroa kannattivat paikalliset valkoiset ja monet palvelivat Etelävaltioiden armeijassa. Suuremmat sodan taistelut käytiin kuitenkin muilla suunnilla. Orjuus päättyi sodan seurauksena. Muuton ei sujunut sulavasti. Valkoiset vastustivat mustien poliittisia oikeuksia ja esimerkiksi äänestäjien pelottelu oli yleistä. Mustien suuri valtaosa ei omistanut esimerkiksi aata sodan jälkeenkään.[1]
Puuvillan sijaan alettiin 1800-luvun lopusta lähtien viljellä etenkin pekaanipähkinää ja kasvattaa karjaa. Toisen maailmansodan aikana alueelle rakennettiin kaksi lentokenttää ja monet niillä koulutuksen saaneet jäivät asumaan Albanyyn sodan jälkeen. Sodan jälkeen alettiin vastustamaan niin sanottuja Jim Crow -lakeja, joista hankkiuduttiin eroon Albanyssa vuonna 1963. 1900-luvun jälkipuoliskolla kaupungin keskusta alkoi kärsiä muuttoliikkeestä esikaupunkialueille. Keskustaa on pyritty elvyttämään rakennushankkeilla, joihin ovat kuuluneet esimerkiksi uusi oikeustalo, keskuskirjasto ja auditorio. Paikkoja kaupungissa on nimetty esimerkiksi siellä syntyneet Ray Charlesin mukaan. Flintjoki tulvi tuhoisasti vuonna 1994. Joki oli tulvinut jo esimerkiksi vuosina 1925 ja 1841, mutta 1994 tulvat olivat erityisen suuria.[1]
Talous
muokkaaKotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Albanyssa aikavälillä 2014–2018 olivat 34 493 USD ja henkilöä kohden 19 579 USD. 32,3 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[2]
Väestö
muokkaa
Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 77 434 ja vuoden 2019 arvion mukaan 72 130. Kaupungin asukkaista 22,7 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 21,5 %), 73,5 % afroamerikkalaisia, 2,3 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 0,9 % aasialaisia. 3,4 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 2,1 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[2]
Koulutus
muokkaaAlbany State University on historiallisesti musta yliopisto. Yliopisto on perua afroamerikkalaisen opettaja Joseph Winthrop Holleyn vuonna 1993 perustamasta yksityisestä oppilaitoksesta ja nykyisin se on osa osavaltion yliopistojärjestelmää. Darton State College oli historiallisesti valkoinen oppilaitos. Kaupungissa toimii myös Albany Technical College.[1]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albany (Georgia) Wikimedia Commonsissa