Alex Zanardi
Alessandro "Alex" Zanardi (s. 23. lokakuuta 1966 Bologna, Italia[1][2]) on italialainen kilpa-autoilija ja käsipyöräilijä.[3]
| Alex Zanardi | |
|---|---|
 Zanardi vuonna 2007 |
|
| Henkilötiedot | |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1991-1994, 1999 |
| Talli(t) | Jordan, Lotus, Minardi, Williams |
| Kilpailuja | 41 |
| MM-pisteitä | 1 |
| Ensimmäinen kilpailu | Espanjan GP 1991 |
| Viimeinen kilpailu | Japanin GP 1999 |
| Aiheesta muualla | |
| www.alex-zanardi.com | |
Ura
muokkaaAlkuvuodet ja Formula 1
muokkaaZanardi aloitti karting-autoilun 13-vuotiaana. Vuoden 1987 135–kuutioisten kartingluokassa hän ajoi kaikissa viidessä kilpailussa voittoon ja vuotta myöhemmin hän aloitti Italian Formula 3 -sarjassa, minkä hän voitti 1990.[3] Vuonna 1991 hän aloitti Formula 3000 -sarjassa ja hävisi mestaruuden viidellä pistellä Christian Fittipaldille. Hän voitti kauden aikana kolme kilpailua ja ajoi lisäksi kolme Formula 1 -sarjan osakilpailua Jordan-tallissa.[3][4][5][6] 1993 Zanardi toimi Benettonin testikuljettajana ja ajoi kolme F1-kilpailua Minardi-tallissa.[2][3] Kaudeksi 1993 Zanardi pääsi Lotus-talliin ja hän saavutti uransa ensimmäisen MM-pisteen Brasilian osakilpailussa.[2][7] Auto oli kuitenkin melko kilpailukyvytön eikä Zanardi yltänyt huippusaavutuksiin. Hän loukkaantui Belgian GP:n harjoituksissa ja joutui olemaan sivussa loppukauden. Kaudeksi 1994 Zanardi palasi Lotukselle kesken kauden loukkaantuneen Pedro Lamyn tilalle. Lotus oli viimeistä vuottaan sarjassa ja oli vielä kilpailukyvyttömämpi kuin edelliskaudella. Zanardi ei saavuttanut yhtään MM-pistettä.[2]
CART ja hetkellinen paluu F1-sarjaan
muokkaaF1:sten jälkeen Zanardi ajoi vakioautoja Britanniassa ja pääsi kaudeksi 1996 Yhdysvaltain CART-sarjaan Ganassille.[8] Heti tulokaskaudellaan Zanardi esitti hyviä otteita, voitti kolme osakilpailua[3], saavutti kuusi paalupaikkaa ja sijoittui loppupisteissä kolmanneksi. Hänet myös valittiin vuoden tulokkaaksi. Kausina 1997 ja 1998 Zanardi voitti sarjan mestaruuden ylivoimaiseen tapaan.[2] Kaudeksi 1999 Zanardi palasi takaisin F1-sarjaan, tällä kertaa Williams-talliin, mutta hän oli suuri pettymys eikä saavuttanut kauden aikana yhtään pistettä ja hän sai potkut kauden päätyttyä.[3][9]
Onnettomuus
muokkaaVuonna 2000 Zanardi ajoi testejä Mo Nunnin CART-tallille ja teki tallin kuljettajana paluun sarjaan seuraavana vuonna.[10][11] Lausitzringillä käydyssä kilpailussa hänen autonsa pyörähti poikittain radalle ja Alex Tagliani törmäsi Zanardin auton keulaosaan lähes 300 kilometrin tuntinopeudella.[12] Onnettomuus oli äärimmäisen vakava ja sen seurauksena hän menetti molemmat jalkansa, toisen polven yläpuolelta.[3][13]
Paluu kilparadoille
muokkaaZanardi kävi läpi pitkällisen kuntoutusohjelman ja palasi vuonna 2003 takaisin kilpa-auton rattiin.[14] Vuosina 2003 ja 2004 hän kilpaili BMW:llä ETCC-sarjassa ja ajoi vuosina 2005–2009 WTCC-sarjassa.[3] Hän onnistui voittamaan kilpailuja WTCC:ssä.[15] Vaikka hän lopetti WTCC -uransa vuonna 2009, hän ajoi testejä BMW:llä vuonna 2012 ja teki paluun vuonna 2014 ajamalla Blancpain Sprint Seriesiä.[16][17][18] Vuonna 2018 Zanardi ajoi DTM:ää muunnellulla BMW:llä, jolla sijoittui toisessa kilpailussa viidenneksi.[19] Tammikuussa 2019 hän ajoi jälleen BMW:llä Daytonan 24 tunnin ajoissa.[20]
Paraurheilijana
muokkaaZanardi on kilpaillut myös käsipyöräilyssä. Hän on muun muassa voittanut sarjansa New Yorkin maratonilla. Lontoon paralympialaisissa 2012 hän voitti käsipyöräilyn H4-luokassa kultaa sekä aika-ajossa että maantieajossa.[21] ja saavutti viestissä hopeaa Italian joukkueessa.[22] Rion paralympialaisissa 2016 hän voitti H5-luokassa kultaa aika-ajossa ja viestissä sekä sai hopeaa maantieajossa[23] Vuoden 2018 Italian Ironman -kestävyyskisojen triathlonissa Zanardi teki paraurheilijoiden uuden maailmanennätyksen ajalla kahdeksan tuntia, kaksikymmentäkuusi minuuttia ja kuusi sekuntia.[24] 19. kesäkuuta 2020 Zanardi ajautui käsipyöräkilpailussa rekan alle,[25] minkä jälkeen hänet vietiin sairaalaan missä hänet vaivutettiin koomaan.[26] Hän sai vakavia päävammoja.[27] Zanardi vaivutettiin koomaan ja hänelle tehtiin lukuisia operaatioita, joilla pyrittiin pelastamaan muun muassa hänen näkönsä. Osa hänen kallostaan sekä kasvoistaan täytyi rakentaa kirurgisesti kokonaan uudelleen. Hän kotiutui sairaalasta vasta joulukuussa 2021.[28]
Muuta
muokkaaZanardin omaelämäkertakirja ilmestyi vuonna 2004 ja hän julkisti sen samassa berliiniläisessä sairaalassa, johon hänet oli viety kolarin jälkeen.[29]
Formula 1 -tulokset
muokkaaLihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.
| Kausi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | Pisteet | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1991 | Jordan | USA |
BRA |
SMR |
MON |
CAN |
MEX |
FRA |
GBR |
GER |
HUN |
BEL |
ITA |
POR |
ESP 9 |
JPN Kesk. |
AUS 9 |
0 | NC |
| 1992 | Minardi | RSA |
MEX |
BRA |
ESP |
SMR |
MON |
CAN |
FRA |
GBR DNQ |
GER Kesk. |
HUN DNQ |
BEL |
ITA |
POR |
JPN |
AUS |
0 | NC |
| 1993 | Lotus | RSA Kesk. |
BRA 6 |
EUR 8 |
SMR Kesk. |
ESP 14† |
MON 7 |
CAN 11 |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER Kesk. |
HUN Kesk. |
BEL DNQ |
ITA |
POR |
JPN |
AUS |
1 | 20. |
| 1994 | Lotus | BRA |
PAC |
SMR |
MON |
ESP 9 |
CAN 15 |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER Kesk. |
HUN 13 |
BEL |
ITA Kesk. |
POR |
EUR 16 |
JPN 13 |
AUS Kesk. |
0 | NC |
| 1999 | Williams | AUS Kesk. |
BRA Kesk. |
SMR 11† |
MON 8 |
SPA Kesk. |
CAN Kesk. |
FRA Kesk. |
GBR 11 |
AUT Kesk. |
GER Kesk. |
HUN Kesk. |
BEL 8 |
ITA 7 |
EUR Kesk. |
MAL 10 |
JPN Kesk. |
0 | NC |
Lähteet
muokkaa- ↑ Alessandro Zanardi Drivers. Motorsport Stats. Viitattu 10.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Alessandro Zanardi - Italy ESPN. Arkistoitu 26.5.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Alessandro Zanardi Biography. Motor Sport Magazine. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ 1991 Tio Pepe Spanish Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ 1991 Fuji Television Japanese Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ 1991 Foster's Australian Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ 1993 Brazilian Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Alessandro Zanardi Drivers. Speedsport Magazine. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Zanardi split made public F1 News. 22.1.2000. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Happy Zanardi Completes CART Test Atlas F1. 11.7.2000. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ It's official: Zanardi's 'vacation' is over CART/Champ Car News. 6.12.2000. Autosport.com. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Circuit boss saddened by Zanardi crash CART/Champ Car News. 15.9.2001. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Vignal, Patrick: Zanardi Loses Both Legs in Horror Crash CART/Champ Car News. 15.9.2001. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Zanardi Ready for Racing Return Atlas F1. 17.10.2003. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Alessandro Zanardi career statistics driverdb.com. Viitattu 19.9.2008. (englanniksi)
- ↑ English, Steven: Zanardi retires from WTCC WTCC News. 26.11.2009. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Turner, Kevin: Alex Zanardi completes test in DTM title-winning BMW DTM News. 8.11.2012. Autosport.com. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Watkins, Gary: Alex Zanardi returns to motorsport with ROAL BMW Blancpain GT seat Touring Car News. 21.1.2014. Autosport.com. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Freeman, Glenn: DTM Misano: BMW driver Alex Zanardi thought fifth place was a joke Touring Car News. 27.8.2018. Autosport.com. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Perkins, Chris: Here's How Alex Zanardi Will Drive at Daytona Using Hand Controls Motorsports. 22.1.2019. Road & Track. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Zanardi nappasi toisen kultansa legendaarisella moottoriradalla hs.fi. 8.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.9.2012.
- ↑ Alessandro Zanardi - Events and results london2012.com. London2012.com (arkistoitu versio archive.is). Arkistoitu 27.4.2013. Viitattu 18.9.2012. (englanniksi)
- ↑ ZANARDI Alessandro Rio 2016. rio2016.com. Arkistoitu 22.9.2016. Viitattu 30.9.2016.
- ↑ Ironman a Cervia, per Alex Zanardi un altro record: «Oltre i miei sogni» Sport. 23.9.2018. Corriere della Sera. Viitattu 6.8.2019. (italiaksi)
- ↑ Alex Zanardi kiidätettiin helikopterilla sairaalaan Italiassa – ajautui käsipyörällä rekan alle - Urheilu Ilta-Sanomat. 19.6.2020. Viitattu 20.6.2020.
- ↑ Entinen F1-kuski Alex Zanardi vaivutettiin koomaan - Muut lajit Ilta-Sanomat. 20.6.2020. Viitattu 20.6.2020.
- ↑ Entinen F1-kuljettaja, urheilulegenda Alex Zanardi törmäsi rekkaan järkyttävässä onnettomuudessa – kiidätettiin sairaalaan www.iltalehti.fi. Viitattu 20.6.2020.
- ↑ Alex Zanardi pääsi kotiin sairaalasta – karmeasta onnettomuudesta puolitoista vuotta www.iltalehti.fi. Viitattu 21.12.2021.
- ↑ Zanardi Launches Autobiography in Berlin Atlas F1. 16.9.2004. Autosport.com. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 6.8.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alex Zanardi Wikimedia Commonsissa
1979: Rick Mears · 1980: Johnny Rutherford · 1981: Rick Mears · 1982: Rick Mears · 1983: Al Unser · 1984: Mario Andretti · 1985: Al Unser · 1986: Bobby Rahal · 1987: Bobby Rahal · 1988: Danny Sullivan · 1989: Emerson Fittipaldi · 1990: Al Unser Jr · 1991: Michael Andretti · 1992: Bobby Rahal · 1993: Nigel Mansell · 1994: Al Unser Jr · 1995: Jacques Villeneuve · 1996: Jimmy Vasser · 1997: Alex Zanardi · 1998: Alex Zanardi · 1999: Juan Pablo Montoya · 2000: Gil de Ferran · 2001: Gil de Ferran · 2002: Cristiano da Matta · 2003: Paul Tracy · 2004: Sébastien Bourdais · 2005: Sébastien Bourdais · 2006: Sébastien Bourdais · 2007: Sébastien Bourdais