Wikipedia

Alicante

kaupunki Valencian itsehallintoalueella, Espanjassa

Alicante (kat. Alacant) on Espanjan samannimisen maakunnan pääkaupunki Valencian itsehallintoalueella. Se sijaitsee Välimeren rannalla ja on tärkeä satamakaupunki. Alicantesta kulkee laivayhteys Baleaareille sekä Oraniin Algeriaan ja sitä palvelee kansainvälinen Alicante-Elchen lentoasema.

Alicante / Alacant
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Alicante / Alacant

Koordinaatit: 38°20′43″N, 0°28′59″W

Valtio Espanja Espanja
Itsehallintoalue Valencia
Maakunta Alicante
Perustettu vuonna 324
Hallinto
 – Pormestari Luis Barcala
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 201,27 km²
Korkeus 0–3 m
Väkiluku (2021) 337 304[1]
 – Väestötiheys 1 680 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 03000-03016









Vuonna 2021 kaupungin asukasluku oli 337 304.[1] Metropolialueella Alicante–Elx/Elche asuu noin 725 000 ihmistä.[2]

Valencian itsehallintoalueen viralliset kielet ovat katalaanin paikallinen murre valencia ja espanja.

Alicante on yksi Espanjan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Sen talous perustuu turismiin, viinin tuotantoon, palveluihin ja hallintoon. Vientituotteita ovat viini, oliiviöljy, vihannekset ja hedelmät. Alueella on lisäksi kevyttä teollisuutta: elintarvike-, nahka-, jalkine-, tekstiili- ja keramiikkateollisuutta.

Alueen ruokaerikoisuuksia ovat turrón nougat sekä hunaja- ja mantelimakeiset ja horchata maakastanja-juoma. Paikallisesta bomba-riisistä tehty alkuperäinen paella ja monenlaiset riisi- sekä kalaruuat ovat tyypillisintä alicantelaista ruokakulttuuria.

Nähtävyyksiä:

  • Pyhän Barbaran linna, Castell de Santa Bàrbara (esp. Castillo de Santa Bárbara) Benacantil-kukkulalla 166 m
  • La Explanada de España, palmujen reunustama mosaiikkikatu rannalla
  • arkeologinen museo MARQ, interaktiivinen uusinta teknologiaa
  • vanhakaupunki (El Barrio), yöelämän ja baarien keskittymä
  • kaupungintalo (Ayuntamiento), hienoin barokkirakennus
  • Barrio de Santa Cruz, vanhin kaupunginosa
  • Neitsyt Marian basilika, vanhin kirkko
  • Pyhän Nikolaoksen katedraali, 1600-luvulta
  • Lucentum, roomalainen kaupunki
  • kuvataidemuseo MUBAG, 1700-luvun palatsissa
  • Santa Fazin luostari, pyhiinvaelluskohde 8 km keskustasta
  • Mercado Central, jugendtyylinen kauppahalli
  • Playa de San Juan, hiekkaranta kaupungin ulkopuolella

Paikallinen juhlapäivä on Pyhän Johanneksen (Johannes Kastajan) tulet, Las Hogueras de San Juan, jota vietetään 24.6. ilotulituksin, paraatein ja kokoin ja on suurin juhannusjuhla Costa Blancalla.

Historia

muokkaa

Varhaishistoria

muokkaa

Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella n. 7 000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijät asettuivat asumaan Benacantil-kukkulan rinteille. Heistä muodostui alkuperäinen ibeeri-väestö. Kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Alicanten kaupungin 324 eaa. nimellä Akra Leuke (valkoinen vuori/niemi). Vuonna 201 eaa. roomalaiset valloittivat sen ja antoivat kaupungille nimen Lucentum (suom. valon kaupunki).[3] Hannibalin sanotaan nousseen siellä maihin sotanorsujensa kanssa. Roomalaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat 400–700-luvuilla germaaniperäiset visigootit.

Vuodesta 718 vuoteen 1247 kaupunkia hallitsivat Al-Andalus-nimisen valtakunnan perustaneet maurit, jotka kutsuivat sitä nimellä Medina Al Laqant. Alfonso X valloitti kaupungin 1247 ja liitti sen Kastiliaan nimityksellä "Vila Nova" (uusi kylä) erotuksena "Vila Vella", entisestä 'vanhasta' muslimikylästä. Vuonna 1296 Jaime II liitti sen Valencian kuningaskuntaan, Aragonian alaisuudessa. Ferdinand II antoi sille kaupungin aseman vuonna 1490.[4]

Alicanten kukoistuksen aika oli 1400–1500-luvuilla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiineja ja villaa vievä kauppasatama. Väestö kolminkertaistui n. 5 000 asukkaaseen. Felipe III karkotti vuosien 1609 ja 1614 välillä tuhansia moriskoja, joilla oli yhteyksiä rannikkoa ryösteleviin berberi-merirosvoihin. Tämä aiheutti pulaa ammattitaitoisista käsityöläisistä ja maanviljelijöistä ja johti maatalouden romahtamiseen sekä maa-aateliston köyhtymiseen.

1700- ja 1800-luku

muokkaa

Ranskalaiset piirittivät kaupunkia Espanjan perimyssodassa 1709 ja Pyreneitten niemimaan sodassa 1812 ja myöhemmin ensimmäistä tasavaltaa kannattaneet Cartagenan federalistit 1873. Kaupankäynti laantui koko 1700- ja 1800-luvun ja talous selvisi kenkä- ja kalateollisuuden sekä appelsiinin- ja mantelinviljelyn avulla. Asukasmäärä ylitti 20 000 vuonna 1797.

Rautatieyhteys Madridiin saatiin 1858 ja 1885 Murciaan. Kaupunki alkoi laajentua ja kaupunginmuuri purettiin 1860-luvulla. 1800-luvun lopulla ja ensimmäisen maailmansodan aikana sataman toiminta vilkastui uudelleen merkittävästi. Asukasmäärä ylitti 50 000 vuonna 1900.

1900-luku

muokkaa

Italialaiset pommittivat kaupunkia toukokuussa 1938 ja 300 siviiliä kuoli. Espanjan sisällissodassa Alicante oli viimeinen kaupunki, joka antautui huhtikuussa 1939 Francon joukoille. Asukasmäärä ylitti 100 000 rajan vuonna 1950. Turismin kasvu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla näkyi rakentamisessa ja talouden nousussa. Ensimmäiset pilvenpiirtäjät rakennettiin 1960-luvun ja 1970-luvun alussa. Alicante-Elchen lentoasema avattiin vuonna 1967. Yliopisto perustettiin ja jalkapallostadion avattiin 1979. Asukasmäärä ylitti 250 000 vuonna 1981. FIFA World Cup pidettiin 1982. Kevyt raitiotie TRAM rakennettiin 1999–2003.

2000-luku

muokkaa

Asukasmäärä ylitti 280 000 vuonna 2001[1]. Alicante on ollut Volvo Ocean Race maailmanympäri purjehduskilpailun lähtösatama vuodesta 2008 lähtien. Asukasmäärä ylitti 330 000 vuonna 2008[1].

Ilmasto

muokkaa
Alicanten ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 17,0 17,6 19,6 21,3 24,1 27,8 30,3 30,8 28,5 24,9 20,5 17,7 ka. 23,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 6,3 7,1 8,8 10,9 14,1 18,0 20,7 21,2 18,5 14,5 10,3 7,4 ka. 13,2
Sademäärä (mm) 22,8 22,1 23,0 28,7 27,8 11,9 3,8 6,8 55,5 47,4 35,9 25,4 Σ 311,1
Sadepäivät (d) 5,8 5,6 5,8 6,6 6,4 3,3 1,2 2,2 5,0 6,4 6,5 6,4 Σ 61,2
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
17,0
6,3
17,6
7,1
19,6
8,8
21,3
10,9
24,1
14,1
27,8
18,0
30,3
20,7
30,8
21,2
28,5
18,5
24,9
14,5
20,5
10,3
17,7
7,4
S
a
d
a
n
t
a 		22,8
22,1
23,0
28,7
27,8
11,9
3,8
6,8
55,5
47,4
35,9
25,4


Lähde: WMO[5]

Alicantessa vallitsee välimerenilmasto. Vuorokauden ylin keskimääräinen lämpötila vaihtelee vuoden mittaan 17–31 °C:n välillä ja keskimääräinen alin lämpötila 6–21 °C:n välillä. Lämpimintä on elokuussa ja viileintä tammikuussa. Kuivinta on kesäkuusta elokuuhun, jolloin keskimääräinen kuukausittainen sadanta on alle 20 millimetriä. Sateisinta on syyskuussa, jolloin sataa noin 60 millimetriä. Vuosittainen sadanta on noin 310 millimetriä.[5]

Kuvia

muokkaa
  •  
    L' Esplanada d' Espanya, La Explanada de España, taustalla Benacantil-kukkula.
  •  
    Kaupungintalo (Ayuntamiento)
  •  
    Plaça dels Cavalls (Plaça dels Estels), Plaza de los Luceros 1930-luku
  •  
    Castell de Santa Bàrbara, Castillo de Santa Bárbara
  •  
    Basílica de Santa María
  •  
    Parc/Parque del Palmeral
  •  
    Platja/Playa del Postiguet
  •  
    Avenida de Maisonnave kauppakatu
  •  
    Mercat/Mercado Central (Keskuskauppahalli)

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero (Valinnat: Municipios: 03014 Alicante/Alacant, Sexo: Total, Periodo: 1996–2021) Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 15.5.2022. (espanjaksi)
  2. ↑ Jefferey Sellers ym. (toim.):The Political Ecology of the Metropolis; Clemente J. Navarro: The Political Ecology of the Spanish Metropolis – Place, Socio–Economic and Regional Effects, 2013, s. 269
  3. ↑ http://www.alicante.com/v/attractions/
  4. ↑ http://www.alicante.es/es/contenidos/ciudad-alicante
  5. ↑ a b Alicante/Alacant World Meteorological Organization. Viitattu 15.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alicante.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alicante&oldid=21798019”
  NODES
chat 1
iOS 1
os 19