Wikipedia

Amputaatio

ruumiinosan poistaminen

Amputaatio on jonkin kehon ulokkeen poistaminen leikkauksella tai sen irtoaminen vammautumalla.[1] Usein kyseessä on sormi, varvas, jalka tai käsi.

Juoksija John McFall jonka oikeassa jalassa on proteesi.

Amputaation syyt ja tavat

muokkaa

Amputaation syitä voivat olla sepsis, diabetes, verenkiertohäiriöt, tapaturmat, infektiot ja kasvaimet.[1][2] Amputaatiotyyppejä voivat olla esimerkiksi reisiamputaatio tai sääriamputaatio.[3] Kirurgisena toimenpiteenä amputaatio suoritetaan, mikäli kehon osaa ei voida enää parantaa ja siinä olevan sairauden leviäminen muualle kehoon halutaan estää.[4]

Ensimmäisessä maailmansodassa 67 000 saksalaista ja 41 000 brittiä amputoitiin.[5]

Yhdysvaltain sotilaista noin 15 000 tehtiin merkittävä amputaatio haavoittumisen vuoksi. Tämä oli 2,5 % noin 600 000 haavoittuneesta.[6]

Ukrainan sodassa 20 000–50 000 ukrainalaista on menettänyt raajoja sodan aikana elokuuhun 2023 mennessä.[7]

Amputaation seuraukset ja tavoitteet

muokkaa

Amputoidun aivot kykenevät muistamaan vuosikausia amputaation jälkeen ne ruumiinosat, jotka on menetetty.[8] Ilmiön ovat löytäneet aivoskannauksessa Oxfordin yliopiston tutkijat.[8] Amputaation tavoitteena on hyvävoimainen proteesin kestävä tynkä.[3] Amputaatio voi olla joskus ainoa tapa pelastaa ihmisen henki.[9]

Aavesärky

muokkaa

Aavesäryllä tarkoitetaan neuropaattista eli hermovaurioista johtuvaa kipua.[10] Jotkut amputaatiopotilaat kertovat kokevansa poistetussa jäsenessään haamukipua.[4] Keskimäärin joka toisella amputaatiopotilaalla on aavesärkyjä.[11] Se on särky, joka syntyy katkaisukohdan vaurioituneissa hermopesäkkeissä mutta joka aistitaan tuntuvaksi puuttuvassa jäsenessä.[12][13]

Muita tuntemuksia voivat olla kutina.[13][14] Potilas voi tuntea myös aavekrampin.[15] Potilas voi myös tuntea puuttuvan raajan liikkeen tai aistia sen asennon.[4] Aavekipu voi aiheuttaa vaikeuksia nukkumiseen ja ajaa itsetuhoisuuteen.[12] Jotkut potilaat väittävät proteesin hieronnan helpottavan tällaista särkyä. Tällöin kyseessä on mitä ilmeisimmin plasebo-vaikutus. Fantomi-ilmiö voi pysyä samanlaisena koko elämän, mutta myös muuttaa muotoaan, lieventyä ja hävitä kokonaan.[4]

Suomessa käytetään sähköhoitoa aavesärkypotilaille.[11] Maailmalla on käytössä suoraan aivoihin annettava stimulaatio.[11]

Monissa tapauksissa haamukivusta on apua proteesiin totuttauduttaessa. Amputoitu tynkä vaatii huoltotoimenpiteitä.[16] Tynkää voi alkaa särkemään pitkällisen seisomisen tai kävelyn seurauksena.[17]

Proteesit

muokkaa

Suomessa potilas saa proteesin noin neljän kuukauden kuluttua amputoinnista.[3] Tavoite olisi, että protesointiin päästäisiin jo 30-40 päivän kuluessa amputisoinnista.[3] Oikein ajoitettu protetisointi on tärkeää toipumisen kannalta.[3] Sen edellytys on kuitenkin riittävän hyvä kunto ja motivaatio.[18] Hankinta tehdään moniammatillisesti, jolloin paikalla on lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti.[18]

Proteesin sopivuus on tärkeää, koska sopimaton proteesi vahingoittaa tynkää.[3] Proteesien kanssa toimiminen vaatii opettelua.[19] Virheellinen kuormitus voi johtaa ihon tulehduksiin ja hiertymiin, jolloin voi syntyä painehaava, mikä vaikeuttaa protetisointia.[3]

Kaikki amputoidut eivät hyödy proteesista.[18]

Kuntoutus

muokkaa

Kuntoutuksella amputoitu henkilö voidaan saada palaamaan takaisin normaaliin elämäänsä, vaikka amputaatio aiheuttaakin vajaakuntoisuutta ja vaikuttaa toimintakykyyn.[17] Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla on mahdollisuus saada maksimaalinen hyöty proteeseista ja muista apuvälineistä.[17] Vertaistuki voi olla tärkeää amputoidulle.[14]

Kuntoutus voidaan jakaa neljään eri osaan, jotka ovat leikkausta edeltävä, operatiivinen, välitön leikkauksen jälkeinen sekä proteesin valmistus ja käytön omaksumisvaiheet.[20]

Amputaatiopotilaat tarvitsevat runsaasti terveys- ja sosiaalihuollon palveluita, koska amputaatio on niin raskas toimenpide, että se rajoittaa toimintakykyä huomattavasti.[20] Amputaatio voi johtaa siihen, että joutuu luopumaan harrastuksestaan.[17] Amputoidun henkilön asumisolosuhteita voidaan joutua muuttamaan, mikäli hän käyttää apuvälineitä liikkumiseensa asunnossaan.[10]

Asenteet

muokkaa

Työhönottotilanteessa amputaatio voi myös aiheuttaa hämmennystä ja johtaa jopa syrjintään.[9] Amputoidut henkilöt voivat joutua epäasiallisen tuijotuksen kohteeksi.[21] He joutuvat myös kohtaamaan loukkaavia kommentteja.[22][23]

Tutkimus

muokkaa

Hoitoketjujen sujuvuus voi pelastaa amputaatiotilanteessa.[24] Lisähappi leikkauksen jälkeisenä aikana voi pelastaa jalan amputoinnilta on todettu Itä-Suomen yliopiston väitöskirjassa vuonna 2013.[25] Turun yliopistolle vuonna 2005 tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan verisuonikirurgian säästävän amputoinneilta.[26] Suomessa pihkaa on käytetty lääketieteellisessä tutkimuksessa ehkäisemään amputaatiota.[27]

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa amputoinnin on todettu olevan yhtä huono menetelmä, kuin raajan rekonstruktioinninkin.[28] Saksassa on onnistuttu siirtämään amputoidulle henkilölle kädet elinsiirtoleikkauksen avulla.[29]

Järjestöt

muokkaa

Suomessa tukea amputoiduille tarjoavat Aktiiviset Amputoidut ry ja Suomen Nuoret Amputoidut ry.[16][30]

Amputaatio kirjallisuudessa ja kulttuurissa

muokkaa

Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka on tehnyt amputaatiosta sarjakuva-albumin I am not these feet.[19] Suomessa on olemassa jääkiekon puolella proteesimaajoukkue.[31][32][33]

Amputaatiopotilaat ovat niittäneet mainetta menestyen paraolympialaisissa.[34] Malleinakin amputaatiopotilaat ovat toimineet.[35][23]

Lontoossa on avattu museo, joka esittelee taideteoksia, lääketiedettä ja näiden yhdistelmiä.[36] Tietoista tahallista amputaatiota ollaan käytetty myös oman ruumiin muokkaamiseen.[37][38][39]

Amputaatio ja seksuaalisuus

muokkaa

Ihmisen seksuaalista halua amputoida terve ruumiinosa kutsutaan apotemnofiliaksi.[40] Seksuaalista halua, joka kohdistuu erityisesti amputoituihin henkilöihin, kutsutaan akrotomofiliaksi.[40]

Amputointi voi aiheuttaa vaikeuksia seurustelusuhteiden kehittymiselle.[41] Se ei kuitenkaan vielä tarkoita etteikö amputoitu henkilö voisi seurustella tai saada parisuhdetta.[42] Amputoituun henkilöön rakastuminen ei kuitenkaan vielä ole merkki akrotomofiliasta.[40]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Opinnäytetyö amputaation kokemukset theseus.fi.
  2. ↑ Johanna Junttila: "Päätin, että jalkani saa amputoida" Kauneus & terveys. Viitattu 1.4.2018.
  3. ↑ a b c d e f g Gradu amputaatio, raajat jyx.jyu.fi.
  4. ↑ a b c d Opinnäytetyö aavekivut. theseus.fi.
  5. ↑ https://www.wsj.com/amp/articles/in-ukraine-a-surge-in-amputations-reveals-the-human-cost-of-russias-war-d0bca320
  6. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4160475/
  7. ↑ https://www.wsj.com/amp/articles/in-ukraine-a-surge-in-amputations-reveals-the-human-cost-of-russias-war-d0bca320
  8. ↑ a b Amputoitu muistaa menettämänsä raajan jopa vuosikymmeniä myöhemmin Helsingin Sanomat. 2.9.2016. Viitattu 30.9.2017.
  9. ↑ a b "Jalan amputaatio oli ainoa tapa pelastaa henkeni" Studio55.fi. Viitattu 25.3.2018.
  10. ↑ a b Opinnäyte elämänhallinta theseus.fi.
  11. ↑ a b c Joka toisella amputaatiopotilaalla on aavesärkyä ESS.fi. 9.3.2015. Viitattu 25.3.2018.
  12. ↑ a b Maiju Karhunen: Aavesärky voi ajaa itsetuhoon savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 30.9.2017.
  13. ↑ a b Miksi kipu jää päälle? Tiede. 13.11.2014. Viitattu 30.9.2017.
  14. ↑ a b Jalat tukevasti irti maasta Kaleva.fi. Viitattu 1.10.2017.
  15. ↑ Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä yle.fi. Viitattu 25.7.2018.
  16. ↑ a b Amputaatio - radikaali toimenpide yle.fi. Viitattu 30.9.2017.
  17. ↑ a b c d Opinnäytetyö amputaatio kuntoutus theseus.fi.
  18. ↑ a b c Opinnäytetyö opas hoitotyö theseus.fi.
  19. ↑ a b Jalaton nainen | Ylioppilaslehti Ylioppilaslehti. 5.9.2003. Viitattu 1.10.2017.
  20. ↑ a b Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 25.3.2018.
  21. ↑ Amputoitu Liisa Syrjä: "Mietin, miten leikkaan pihviä ilman sormia" Kodin Kuvalehti. 27.11.2015. Viitattu 25.3.2018.
  22. ↑ ”Hei, mihin sä jätit toisen jalkasi” – Veera Priha osaa voittaa vastoinkäymiset eivätkä törkeydetkään ole lannistaneet jalkaproteesia käyttävää juoksijaa Helsingin Sanomat. 19.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
  23. ↑ a b Jalkansa menettänyt missifinalisti astui punaiselle matolle proteesin kanssa – ihmisten julmat kommentit järkyttivät: ”Teiltä puuttuu sydän” Ilta-Sanomat. 20.9.2018. Viitattu 20.9.2018.
  24. ↑ Sujuvat hoitoketjut voivat pelastaa aivoinfarktilta tai jalan amputoinnilta | Helsingin yliopisto sttinfo.fi. Viitattu 25.3.2018.
  25. ↑ Lisähappi leikkauksen jälkeen voi estää jalan amputaation Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
  26. ↑ Verisuoni- kirurgia vähentää amputaatioita ts.fi. Arkistoitu 3.4.2018. Viitattu 2.4.2018.
  27. ↑ Kuusen pihka lääkkeenä - Käytöllä on estetty jopa ääriamputaatio Seura.fi. 26.12.2016. Viitattu 2.4.2018.
  28. ↑ Amputaatio yhtä huono kuin raajan korjaaminen www.terve.fi. Viitattu 25.3.2018.
  29. ↑ Saksalaismies sai uudet kädet amputoitujen tilalle Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
  30. ↑ Amputaatio - radikaali toimenpide yle.fi. Viitattu 23.2.2020.
  31. ↑ Markus Karjalainen: Peli pyörii vaikka millä tavoin savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 25.3.2018.
  32. ↑ Jussi Lotvonen: Vammautuminen on lasten jälkeen parasta mitä minulle on tapahtunut - Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry www.popli.fi. Arkistoitu 25.3.2018. Viitattu 25.3.2018. (englanniksi)
  33. ↑ Sami Salonen syntyi ilman toista kämmentä, kuulee huutelua mutta saattaa pian pelata kiekkoa MM-joukkueessa HS.fi. Viitattu 1.4.2018.
  34. ↑ Traaginen onnettomuus vei jalan – lumilautailija astelee tällä proteesilla Linnan juhliin Ilta-Sanomat. 1.12.2015. Viitattu 25.3.2018.
  35. ↑ Mallikaunottarelta amputoitiin toinen jalka - valokuvat toipumisen jälkeen inspiroivat Voice.fi. 12.4.2016. Viitattu 25.3.2018.
  36. ↑ Lontoossa avataan taidetta ja lääketiedettä yhdistelevä museo Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
  37. ↑ Amputaatio on vain todella radikaalien juttu Helsingin Sanomat. 4.6.2002. Viitattu 2.4.2018.
  38. ↑ Amputoinnit puhuttavat tatuointialaa mtv.fi. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 2.4.2018.
  39. ↑ Tunnettu alakulttuuritaiteilija ei tekisi amputaatiota Kaleva.fi. Viitattu 2.4.2018.
  40. ↑ a b c 10 normista poikkeavaa seksimieltymystä iltalehti.fi. Viitattu 30.9.2017.
  41. ↑ "Jalan amputoinnin jälkeen tuli vielä syöpä" Kauneus & terveys. Viitattu 25.3.2018.
  42. ↑ Kun yhtäkkiä menettää kätensä ja jalkansa yle.fi. Viitattu 23.2.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amputaatio&oldid=22405919”
  NODES