Aramean kieli
Aramea (syyr. ܐܪܡܝܐ arāmāyā hepr. ארמיא arāmît) on Lähi-idässä käytetty, länsiseemiläisestä kantakielestä kehittynyt seemiläinen kieli.
| Aramea | |
|---|---|
| Oma nimi |
𐤀𐤓𐤌𐤉𐤀 𐡀𐡓𐡌𐡉𐡀 אַרָמָיָא ܐܪܡܝܐ |
| Muu nimi | länsi-aramea |
| Tiedot | |
| Alue | Iran, Irak, Israel, Syyria, Turkki, Palestiina |
| Puhujia | noin 500 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | aramean kirjaimisto, syyrialainen kirjaimisto, heprealainen kirjaimisto, mandean kirjaimisto, arabialainen kirjaimisto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afro-aasialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
seemiläiset kielet keskiseemiläiset kielet luoteis-seemiläiset kielet |
Nykyään aramean kielen eri muodoilla on noin 500 000 puhujaa, enimmäkseen Syyriassa ja Irakissa sekä paljon siirtolaisina Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sitä puhuvat etenkin assyrialaiskristityt.[1][2]
Historia
muokkaa
Aramealaiset asettuivat nykyisen Syyrian, Irakin ja Itä-Turkin alueelle n. 1100-luvulla eaa. 900-luvulta eaa. alkaen Syyrian alueella omaksuttiin foinikialaiseen kirjaimistoon perustuva kirjoitusjärjestelmä ja ensimmäinen yhtenäinen aramean kirjakieli, jota käytettiin aramealaisissa kaupunkivaltioissa. Assyrian valtakunnan alistettua aramealaiset valtansa alle arameasta tuli Assyrian valtakunnan käyttämä virallinen kieli 740-luvulla eaa. Persian valtakunnan hallitsija Dareios I julisti aramean valtakunnan läntisen osan viralliseksi kieleksi n. 500 eaa.
Eräät osat Vanhaa testamenttia on kirjoitettu alun perin arameaksi, samoin suurin osa juutalaista Talmudia. Ajanlaskun alun tienoilla aramea oli juutalaisten yleisimmin puhuma kieli. Aramean kieltä käytettiin myös roomalaisessa Juudeassa, ja yleisesti uskotaan sen olleen Jeesuksen äidinkieli.
600-luvulta alkaen arabia syrjäytti aramean Lähi-idän valtakielenä.
Orientalistit Alphonse Mingana ja Christoph Luxenberg katsovat, että myös Koraani on ainakin osittain kirjoitettu arameaksi, syyro-arameaksi, tai niiden ja arabian sekakielellä. Kirjoituksen tarkkeet on kuitenkin myöhemmin lisätty olettaen, että kieli olisi ollut puhdasta arabiaa. Tämä olisi johtanut lukuisiin Koraanin tekstiä koskeviin väärinkäsityksiin, esimerkiksi viinirypäleiden tulkitsemiseen Paratiisin neidoiksi.[3][4]
Aramean eri muodot
muokkaa
ܛܘܼܒܲܝܗܘܿܢ ܠܐܲܝܠܹܝܢ ܕܲܕ݂ܟܹܝܢ ܒܠܸܒ̇ܗܘܿܢ܄ ܕܗܸܢ݂ܘܿܢ ܢܸܚܙܘܿܢ ܠܐܲܠܵܗܵܐ܂
Ṭūḇayhōn l-ʾaylên da-ḏḵên b-lebbhōn: d-hennōn neḥzōn l-ʾalāhā.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Aramea on asiallisesti joukko eri aikoina ja eri paikoissa puhuttuja sukulaiskieliä, jotka eivät ole läheskään keskenään ymmärrettäviä. Aramean kirjakielestä on useita eri kausina ja eri alueilla syntyneitä versioita.
Eräitä aramean muotoja ovat:
- muinainen aramea, aramean vanhin kirjallinen muoto, jota käytettiin Syyrian kaupunkivaltioissa sekä Assyrian ja Babylonian valtakunnissa
- valtakunnan aramea, joka kehittyi Persian valtakunnassa
- syyrian kieli, jota on käytetty manikealaisten ja itäisten kristittyjen parissa
- mandealainen aramea, joka on mandealaisten uskonnollinen kieli
- nykyaramea
Lähteet
muokkaa- ↑ Shaviv, Miriam: The last of the Aramaic speakers 14.7.2013. Lontoo: The Times of Israel. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Adams, Sam: Race to save the language of Jesus: Aramaic in danger of becoming extinct as number of speakers of ancient tongue plummets 25.1.2013. Daily Mail. Viitattu 2.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Christoph Luxenberg: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran, s. 327. (Rev. and enlarged ed) Berliini: H. Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-088-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2018). (englanniksi)
- ↑ A. Mingana: Syriac influence on the style of the Koran. Bulletin of the John Rylands Library, 11, 77-98. Painettu uudestaan teoksessa: Ibn Warraq (toim.)(2002). What the Koran really says. Prometheus Books, 1927.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aramean kieli Wikimedia Commonsissa