Arokosteikko on osaksi vuotta kausittain kuivuva kosteikko, jossa esiintyy soiden kasvilajistoa, vaikka turvetta ei juurikaan ole.[1]

Maantielakso Karviassa.

Osana suoyhdistymiä arokosteikkoja tavataan etenkin Pohjois-Pohjanmaan länsi- ja keskiosissa ja usein hiekkamailla.[1]

Kansanomaisina nimityksinä arokosteikoille ovat saattaneet esiintyä sanat aro tai lakso. Suomen kielen sana aro on ehkä päätynyt tätä kautta 1800-luvulla maantieteelliseen merkitykseensä mannerilmaston kuivana tasankomaana.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Laitinen, Jarmo, Sakari Rehell, Antti Huttunen & Seppo Eurola.: Arokosteikot: ekologia, esiintyminen ja suojelutilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suo, 2005, 56. vsk, nro 1, s. 1-17. Helsinki: Suoseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.8.2018.
  NODES
iOS 1
os 14