Astianpesukone
Astianpesukone eli tiskikone on kodinkone, jota käytetään astioiden ja ruokailuvälineiden pesemiseen. Astianpesukone pesee astiat ruiskuttamalla niille voimakasta pesuainetta sekä ohjelman vaiheesta ja vesijohtoliitännästä riippuen kuumaa tai kylmää vettä. Lisäksi astianpesukoneet lähes aina myös kuivattavat esineet. Käsinpesusta poiketen pesussa ei siis kosketa esineisiin mekaanisesti. Nykyään kaksi kotitaloutta kolmesta omistaa astianpesukoneen, kun vielä vuonna 1990 osuus oli vain noin kolmannes.[1][2]
Rakenne ja koko
muokkaa
Astianpesukoneet ovat yleensä edestä täytettäviä, mutta päältä täytettäviä mallejakin on olemassa. Nykyisten koneiden ulkokuori on polttomaalattua terästä ja sisäkuori ruostumatonta terästä tai muovia. Astianpesukoneita on eri kokoisia. Lattialle tai kaapistoon sijoitettavat mallit ovat yleensä 60 tai 45 senttimetriä leveitä, ja niiden lisäksi on olemassa pienempiä pöytämalleja.[3]
Astianpesukoneissa on usein kaksi koria pestäville esineille. Yläkoriin sijoitetaan lasit, kahvikupit, pikkulautaset ja muoviastiat sekä muita kevyitä astioita. Alakori on puolestaan tarkoitettu ruokalautasille sekä tarjoilu- ja ruoanvalmistusastioille. Pöytäkoneissa on usein vain yksi kori, jossa on telineitä erilaisia astioita varten. Ruokailuvälineille on alakorissa usein oma pieni korinsa, tai niille voi olla myös kolmas niin sanottu välinekori yläkorin yläpuolella.[4]
Astiakorien alapuolella on yleensä suihkuvarret, mutta joissain koneissa on pieniä lisäsuihkuvarsia. Koneen pohjalla on roskasiivilä, jossa on tavallisesti kaksi osaa, karkea- ja hienosiivilä. Lisäksi joissain koneissa on mikrosiivilä. Karkeasiivilä kerää kaikki isommat roskat.[4]
Käyttö ja toiminta
muokkaaAstianpesukone liitetään kuumaan (enintään 60-asteiseen)[5] tai kylmään vesijohtoon, viemäriin ja sähköverkkoon. Rakentamismääräysten mukaan vesijohtoverkostoon liitettävät laitteet pitää varustella niin, että vesivuoto tulee näkyviin. Koneiden vesijohtoliitännässä on usein vuodosta ilmaiseva tai vedentulon sulkeva laite.
Astianpesukoneessa käytetään voimakasta pesuainetta ja mahdollisesti huuhteluainetta, jonka tarkoitus on estää astioihin kuivuvan veden aiheuttamia tahroja.
Koneen toimintaa säätelee joko mekaaninen tai elektroninen ohjelmakoneisto. Pesuohjelma valitaan ohjaustaulusta, jonka merkinnät eivät kuitenkaan ole standardisoituja. Merkinnät ovat konekohtaisia, ja niiden merkitys kerrotaan käyttöohjeissa.[4] Koneissa on yleensä useita erilaisia pesuohjelmia, mutta kaikissa koneissa on kuitenkin perusohjelma, jota käytetään normaalin ruokatiskin pesemiseen. Tämän lisäksi koneissa voi olla esimerkiksi tehostettu ohjelma ja kevyt pesuohjelma.[6] Eko-ohjelma säästää energiaa vähentämällä veden lämmitystä ja korvaamalla sen pidemmällä pesuajalla[7].
Käynnistetty astianpesukone ottaa vettä, ja koneen pohjalla olevat vastustukset lämmittävät veden ohjelman mukaisesti. Perusohjelman pesuvaiheessa veden lämpötila on 60–70 astetta ja viimeisen huuhtelun aikana jopa 85–90 astetta. Tavallisesti koneessa on kaksi pumppua, joista toinen kierrättää pesuvettä ja toinen tyhjentää käytetyn veden pois koneesta. Käyttövesi suihkuaa paineen avulla suihkuvarsien rei’istä. Pesuvaiheen jälkeen pumppu poistaa veden, jolloin roskat jäävät siivilöihin. Sen jälkeen kone huuhtoo astiat ja käyttää toisessa huuhteluvaiheessa huuhtelukirkasteen. Tämän jälkeen kone poistaa kosteuden koneesta joko tiivistämällä kosteuden viileän ilman avulla tai puhaltamalla sen höyryaukon kautta huoneeseen. Lopuksi lämpövastukset lämmittävät koneen sisäilman astioiden kuivattamiseksi.[6]
Jätesihdin voi putsata viikoittain, suihkuvarret joskus. Sitruunahapolla tai astianpesukoneen puhdistusaineella voi poistaa kalkkisaostumat 1-2 kertaa vuodessa.[8] Käsitiskiaine vaahtoaa niin, että se voi rikkoa astianpesukoneen.[9]
Täyttäminen
muokkaaAstioista tulee poistaa tähteet, jotta suodatin ei tukkeutuisi,[8] mutta huuhtelu ei ole välttämätöntä.[10] Huuhtelu kuitenkin parantaa pesutulosta etenkin proteiinin osalta,[11] etenkin jos astiat ovat kauan koneessa ennen pesua.[8] Likaisimmat vuoat kannatta liottaa kunnolla tiskialtaassa.[12]
Kun pitää koneen luukun kiinni, lika ei niin helposti kuivu kiinni astioihin.[10] Yläkorin korkeutta voi yleensä säätää esimerkiksi korkeita viinilaseja pestessään.[12]
Muoviastioita ei pitäisi laittaa lähelle lämpövastuksia. Puisia astioita ei pidä pestä koneessa, koska ne voivat imeä itseensä epäterveellistä konepesuainetta. Hopeaesineet tummuvat, kun ne pestään ruostumattomien teräsesineiden kanssa.[10] Terävät veitset tylsyvät koneessa.[11] Alumiini, kupari, tina, pronssi ja messinki kärsivät konepesuaineesta, koska se on hyvin emäksistä. Valurauta ruostuu ja voi tahria muita astioita. Jotkin muoviastiat eivät kestä tiskikoneen kuumuutta.[8] Pinnoitetut pannut kestävät pidempään, jos ne pestään käsin.[12]
Likaiset ja painavat astiat kannattaa sijoittaa alakoriin.[13] Hiilihydraattitahraiset astiat puhdistuvat parhaiten keskellä, koska siellä vesisuihkut ovat voimakkaimpia, proteiinitahraiset reunoilla. Herkästi särkyvät astiat kannattaa sijoittaa reunoille.[14] Mieluiten astioiden pinnat osoittavat keskelle, vesisuihkua kohden, ja astiat eivät kosketa toisiaan.[15]
Astioita ei pidä sijoittaa niin, että ne heiluvat ja osuvat toisiinsa tai estävät suihkuvarsia pyörimästä.[8] Esimerkiksi pikkulusikka voi valua korista läpi varren tielle.[16]
Tarjottimien ja leikkuulautojen pitää olla sivuilla ja takana, koska muuten ne häiritsevät veden virtausta. Likaiset pellit ylösalaisin, jotta vesi osuisi niihin kovalla paineella.[17] Lusikat ja kupit alassuin tai muuten niin, ettei niihin jää vettä lillumaan.[16]
Aterinkoriin aterimet kannattaa asettaa terät ylöspäin, jotta ne puhdistuisivat kunnolla. Jos ne sijoittaa ylätason aterinlaudalle lajeittain, tyhjentäminen nopeutuu.[11] Sen sijaan esimerkiksi lusikoiden sijoittaminen samaan aterinkorin lokeroon saa ne limittymään toisiinsa estäen veden pääsyn väleihin.[15] Puurolautaset voi asetella joka toiseen paikkaan, koska ilman tyhjiä välejä puuro ei välttämättä irtoa lautasesta. Konetta ei kannata laittaa niin täyteen, että astiat ovat päällekkäin[11] ja vesi ei pääse kulkemaan niiden väleistä.[16] Erittäin likaisille astioille kuumempi 60-70-asteen pesu voi olla parempi.[11] Suositeltua isompi pesuaineannos ei auta mutta toinen pesuaine tai ohjelma voi puhdistaa paremmin.[8]
Käytön jälkeen pitää aina sulkea vesihana. Lasien kannattaa antaa jäähtyä ennen pinoamista, jotta ne eivät tarttuisi toisiinsa.[10] Avaa luukku pian pesun valmistuttua, jotta astiat kuivuisivat koneessa.[16]
Somessa väitetään, että joka parisuhteessa yksi on skandinaavisen tarkka tiskikoneen täyttäjä ja toinen täyttää kuin "päihtynyt pesukarhu". Kotitaloustieteen yliopistonlehtorin mukaan tarkkuudesta on jonkin verran hyötyä, koska veden pitäisi päästä kiertämään astioiden väleissä.[11] Pesutuloksen puhtaudesta voi päätellä, onko täyttänyt oikein.[8]
Historia
muokkaa
Ensimmäisen astianpesukoneen patentoi Joel Houghton vuonna 1850 Yhdysvalloissa. Nykyaikainen painevedellä toimiva astianpesukone on kuitenkin Josephine Cochranen kehitystyön tulos ja patentoitiin 28. joulukuuta 1886 myös Yhdysvalloissa. Aiemmin astiat pestiin useimmiten harjaamalla astiat tiskiharjalla ja astianpesuaineella. Cochrane myös aloitti astianpesukoneiden kaupallisen tuotannon perustamassaan Cochran's Crescent Washing Machine Company -nimisessä yhtiössä. Cochrane sai vuonna 1900 patentin astianpesukoneen seuraavalle, automaattisella vesipumpulla varustetulle mallille. Cochrane kuoli Chicagossa 3. elokuuta 1913 ja astianpesukoneen valmistus- ja myyntioikeudet myytiin Hobart Companylle, jonka nimi on nykyisin KitchenAid.[18]Puoliautomaattiset astianpesukoneet kehitettiin 1940-luvulla, joskin laajemmin automaattiset astianpesukoneet tulivat markkinoille pari vuosikymmentä myöhemmin.[19]
Suomessa
muokkaaSuomessa tiskikoneita alettiin myydä vuonna 1963. Määrä kasvoi tasaisesti, kunnes 1990-luvun alussa jo joka kolmannessa kodissa oli tiskikone. Astiankuivauskaappi alkoi yleistyä jo vuonna 1948.[20]
Lähteet
muokkaa- Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotitalouksien eräitä varantoja kotitalouden koon mukaan prosentteina kotitalouksista vuosina 2006 ja 2012 Tilastokeskus. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Keittiön koneellistuminen 1900-luvulla Ruokatieto.fi. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Kiikka & Huovinen, s. 102.
- ↑ a b c Kiikka & Huovinen, s. 103–105.
- ↑ Astianpesukone lämminvesi- vai kylmävesiliitännällä? kuluttaja.fi. 15.2.2012. Kuluttaja-lehti. Viitattu 11.5.2012.
- ↑ a b Kiikka & Huovinen, s. 106–107.
- ↑ Koti | Onko pesukoneen eko-ohjelma todella sähköä säästävin tapa pestä? Asiantuntija lataa totuuden piinaavan pitkistä pesuohjelmista Helsingin Sanomat. 13.11.2022. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ a b c d e f g Astianpesukoneen täyttämisessä on monia sudenkuoppia – asiantuntija kertoo, miksi astiat jäävät likaisiksi ja mitä ei koskaan pitäisi laittaa koneeseen Helsingin Sanomat. 11.11.2020.
- ↑ 5 asiaa, mitä ei koskaan saisi laittaa astianpesukoneeseen – yksi voi aiheuttaa vakavaa tuhoa Kotiliesi. 25.10.2023.
- ↑ a b c d Astianpesukoneen valinta, käyttö ja hoito Marttaliitto. Viitattu 3.11.2024.
- ↑ a b c d e f Näin tiskikone täytetään oikeaoppisesti – asiantuntija tyrmää yleiset luulot Helsingin Sanomat. 2.11.2024.
- ↑ a b c Kumminpäin aterimet ja huuhdellako vai ei? Asiantuntija kertoo, kuinka astianpesukone täytetään oikein – ja paljastaa, mitä koneeseen ei missään nimessä kannata laittaa Kotiliesi. 3.11.2022.
- ↑ Onko mitään merkitystä sillä, että aloitetaanko tyhjän astianpesukoneen täyttäminen likaisilla astioilla, astiakorien taka- vai etuosasta? Kysy kirjastonhoitajalta. 24.4.2018.
- ↑ The science of loading a DISHWASHER: Study reveals exactly how to pack your crockery - and avoid post-dinner rows Daily Mail. 16.1.2015.
- ↑ a b Miten astianpesukone täytetään oikein? Beko. Viitattu 3.11.2024.
- ↑ a b c d astianpesukoneen täyttäminen Siemens. Viitattu 3.11.2024.
- ↑ Miten astianpesukone täytetään Finish. Viitattu 3.11.2024.
- ↑ Miehen kehittämä laite ei pessyt astioita oikeasti puhtaaksi – Toimivan astianpesukoneen 1886 keksinyt nainen on jokaisen laiskimuksen sankaritar T&T. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Vartiainen, Juha: Sähkön vuosisata Keksintöjä ja nostalgiaa 1900-luvulta, s. 74. Alfamer, 2014. ISBN 978-952-472-202-5
- ↑ Minna Mäkeläinen: VISUAALISET MATERIAALIKUVAT KEITTIÖMYYNNIN MARKKINOINNIN TUKENA (opinnäytetyö) Marraskuu 2011. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astianpesukone Wikimedia Commonsissa