Avolouhos
Avolouhos on kaivos, josta louhinta tapahtuu maan pinnalla. Avolouhoksessa louhitaan malmia eli metalleja tai arvomineraaleja, mutta myös sivukiviä. Sivukiveä joudutaan yleensä louhimaan enemmän kuin malmia. Sivukivilouhinnan määrän määrää kaivossuunnittelu: mitä syvemmältä malmia aiotaan hakea, sen isommaksi kasvaa sivukiven louhintamäärä. Avolouhoksen maksimisyvyyden määrää toiminnan kannattavuus: tietyn rajan jälkeen on edullisempaa louhia malmi maanalaisesti kuin avolouhintana.
Myös hiiltä on louhittu avolouhoksissa.
Avolouhoksia
muokkaa- Chilen Atacamassa sijaitseva Chuquicamatan kuparikaivos on maailman suurin avolouhos.lähde?
- Bingham Canyon, Salt Lake Cityssä, Utahissa Yhdysvalloissa sijaitseva louhos on maailman syvin avolouhos, joka on toiminut jo vuodesta 1906[1]
- Kostamuksen avolouhos
- Mätäsvaaran avolouhoksessa Lieksassa on nykyisin muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen konserttipaikka
- Elijärven kaivos on esimerkki avolouhoksesta, jonka toiminta on siirtynyt täysin maanalaiseksi. Vastaava siirtymä on tapahtunut useimmilla Suomen maanalaisilla kaivoksilla: toiminta on yleensä alkanut avolouhoksena.lähde?
- Siilinjärven kaivos on louhintamäärältään Suomen suurin kaivos. Se tuottaa raaka-ainetta lannoiteteollisuuden tarpeisiin.
- Lahnaslammen kaivos Sotkamossa tuottaa talkkia paperi-, maali- ja muoviteollisuuden tarpeisiin.
- Juuan Nuutajärven vuolukivikaivokset ovat avolouhoksia. Ainakin yksi louhoksista on jo hylätty ja täyttynyt osaksi vedellä.
- Paraisilla brittiläisen SigmaRocin (2021-) omistama Nordkalk louhii kalkkikiveä.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avolouhos Wikimedia Commonsissa
Lähteet
muokkaa- ↑ Guinness World Records 2016, s. 27. Sanoma Magazines Finland, 2015.