Barbara McClintock
Barbara McClintock (16. kesäkuuta 1902 Hartford, Connecticut, Yhdysvallat – 2. syyskuuta 1992 Huntington, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen tieteilijä ja sytogenetiikan uranuurtaja.[2]
| Barbara McClintock | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. kesäkuuta 1902 Hartford, Connecticut |
| Kuollut | 2. syyskuuta 1992 (90 vuotta) Huntington, New York |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Cornellin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Rollins A. Emerson |
| Instituutti |
Missourin yliopisto Cold Spring Harbor Laboratory |
| Tutkimusalue | Perinnöllisyystiede ja sytogenetiikka |
| Tunnetut työt | Maissin geenien liikkuvien osien selvittäminen[1] |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiologian palkinto 1983 |
 Nimikirjoitus |
|
McClintock syntyi Hartfordissa 1902. Hän varttui Brooklynissa ja opiskeli Cornellin yliopistossa. McClintock väitteli tohtoriksi 1927 ja jatkoi tutkimustyötään Cornellissa ja Missourin yliopistossa vuoteen 1941 asti. Tämän jälkeen McClintock työskenteli Cold Spring Harbor -laboratoriossa aina kuolemaansa asti.[3]
McClintock sai Nobelin fysiologian palkinnon 1983 tutkimuksistaan maissin genomin liikkuvien DNA-elementtien eli transposonien parissa.[4] Hän todisti geenien liikkuvuuden jo ennen kuin DNA:n kaksoiskierrerakenne ja geneettinen koodi oli selvitetty. Nobeliin johtaneet havaintonsa McClintock teki lähes 40 vuotta ennen palkinnon myöntämistä, mutta genetiikan tietämys oli vielä niin alkeellista että hänen ideansa hämmensivät muita tutkijoita ja jätettiin usein huomiotta.[3] McClintock oli ensimmäinen nainen, joka sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon jakamattomana.[5] McClintock löydökset genetiikassa olivat valtavan merkittäviä ja hän on yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista geneetikoista. Nobelin lisäksi sai muun muassa National Medal of Sciencen 1970, MacArthur-palkinnon 1981 ja Albert Lasker -palkinnon lääketieteellisestä perustutkimustyöstä 1981.[3]
McClintockin mukaan on nimetty vuonna 2013 perustettu McClintock-palkinto, jota jaetaan kasvigenetiikan ja perimän tutkimuksesta.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Nobel-säätiö
- ↑ Barbara McClintock and the Discovery of Jumping Genes (Transposons)
- ↑ a b c Kolata, Gina: Dr. Barbara McClintock, 90, Gene Research Pioneer, Dies 4.9.1992. The New York Times. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Barbara McClintock and Transposable Genetic Elements
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 99. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07992-1.
- ↑ The McClintock Prize for Plant Genetics and Genome Studies Maize Genetics. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Barbara McClintock Wikimedia Commonsissa
- Green, Howard: In Memoriam – Barbara McClintock (englanniksi)
- Nobel-tarinoita 2 Barbara McClintock teki yllättävän löydön: geenit hyppivät - Yle