Bataavit

Bataavit (lat. Batavi) olivat germaaniheimo, joka asui Reinin, Waalin ja Pohjanmeren välimaastossa. Bataavit olivat roomalaisten liittolaisina vuodesta 15 eaa. lähtien, ja he auttoivat Drususta tämän sotaretkellä muita germaaniheimoja vastaan.

Rembrandt: Bataavien uskollisuudenvala. Julius Civilis on kuvattu kruunu päässä.

Kun Roomassa syttyi sisällissota, käyttivät bataavit kuitenkin tilannetta hyväkseen ja nousivat vuonna 69 kapinaan roomalaistuneen bataaviylimyksen Julius Civiliksen johdolla. Civilis yritti synnyttää gallialaisen valtakunnan, ja saikin liittolaisikseen treverit ja joitain germaanijoukkoja. Bataavit onnistuivat tuhoamaan useita roomalaisleirejä, mutta heidän onnensa kääntyi Vespasianuksen noustua valtaan Roomassa. Keisari lähetti suuren roomalaisarmeijan kukistamaan kapinan, ja Civilis joutui antautumaan vuonna 71.

Bataavit menettivät verovapautensa ja joitain muita etuoikeuksia. He myös palasivat Rooman liittolaisiksi ja toimittivat sotilaita Rooman armeijaan. Bataavit sulautuivat 300-luvulla frankkeihin.

Lähteet

• Risto Kari: Historian ABC – Kaikkien aikojen valtiot. Osa 1. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2000. ISBN 951-31-1093-1.
• Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.