Bergen-Belsenin keskitysleiri

Bergen-Belsen oli natsien keskitysleiri Ala-Saksissa lähellä Bergenin kaupunkia. Vuosien 1943 ja 1945 välisenä aikana siellä kuoli arvion mukaan ainakin 50 000 ihmistä. Tunnetuin leirin uhreista lienee Anne Frank.

Bergen-Belsenissä olleiden muistomerkki

Bergen-Belsenin vapautus huhtikuussa 1945: brittiläinen puskutraktori työntää ruumiita joukkohautaan.

Leirin vaiheet

Bergen-Belsen perustettiin vuonna 1940 sotavankileiriksi vangiksi jääneitä belgialaisia ja ranskalaisia sotilaita varten. Vuonna 1942 leiri muutettiin keskitysleiriksi ja asetettiin SS-joukkojen alaisuuteen huhtikuussa 1943. Leirillä ei ollut kaasukammioita, koska se ei ollut varsinainen tuhoamisleiri, joita perustettiin kauemmas itään.

Helmikuussa 1945 leirillä puhkesi pilkkukuume-epidemia. Tilannetta pahensi se, että Bergen-Belseniin siirrettiin viimeisien kuukausien aikana sairaita vankeja toisilta leireiltä. Bergen-Belsen nimitettiin Sairasleiriksi (Krankenlager) – se oli siis tarkoitettu lähinnä kroonisesti sairaille vangeille.

Adolf Hitler käski purkaa leirin ja marssittaa vangit 300 kilometriä itään uudelle leirille. Hän kumosi käskynsä, koska alaiset todistivat hänelle, ettei kukaan vangeista pystyisi kävelemään edes 300 metriä. Lopulta leiri päätettiin jättää liittoutuneille, koska arveltiin, että se osaltaan hidastaisi näiden etenemistä. Lisäksi pidettiin mahdollisena, että tautiepidemia leviäisi myös hyökkääjiin haitaten näiden etenemistä. Epidemia riehui leirissä edelleen sen joutuessa liittoutuneiden käsiin keväällä 1945.

Leirin valtauksen jälkeen britit polttivat alkuperäisen leirin maan tasalle tautien takia, ja perustivat asukkaille uuden leirin läheiseen sotilastukikohtaan. Alkuperäisen vankileirin paikka on nykyään avoinna yleisölle ja siellä sijaitsee uhrien muistomerkki sekä vierailijakeskus.