Boeing VC-25

Yhdysvaltain ilmavoimien henkilönkuljetuskone

Boeing VC-25 on yhdysvaltalaisen Boeingin Yhdysvaltain ilmavoimille valmistama henkilönkuljetuskone, joka on versio kaupallisesta Boeing 747:stä. Lentokone on tunnettu roolistaan Air Force Onena, mitä nimitystä kuitenkin käytetään kaikista Yhdysvaltain presidentin kuljetukseen käytetyistä ilmavoimien lentokoneista vain, kun virassa oleva presidentti itse on koneessa.

VC-25
VC-25 lentämässä Mount Rushmoren yllä.
VC-25 lentämässä Mount Rushmoren yllä.
Valmistaja Boeing
Esitelty 23. elokuuta 1990 (No. 28000)
23. joulukuuta 1990 (No. 29000)
Tila Käytössä
Pääkäyttäjät Yhdysvaltain ilmavoimat
Valmistusmäärä 2
Yksikköhinta 325 milj. USD
Kehitetty mallista Boeing 747
Gerald Fordin ruumis saapuu lentotukikohtaan.

Konetta on käytetty myös kuolleiden presidenttien ruumiiden kuljetukseen. Siinä on kuljetettu sekä Ronald Reaganin että Gerald Fordin maalliset jäänteet. Ruumisarkut kuljetetaan paikalla, josta voi poistaa tuolit ja pöydän.[1]

Kehitys

muokkaa

Lentokoneelta vaadittiin vähintään kolme moottoria, ja lentokantamaksi vähintään 9 700 kilometriä. Boeingin ohella vaihtoehtona oli myös McDonnell Douglas DC-10. Lopulta valittiin Boeingin 747. Lentokoneen sisustat on suunnitellut Nancy Reagan[2].

Ulkoinen väritys ja kuviointi on sama, jonka suunnittelivat Raymond Loewy ja John F. Kennedy yhdessä vuonna 1962 rakennettua Air Force One -konetta varten[3].

Suunnittelu ja valmistus

muokkaa

Lentokoneessa on kolme kerrosta, ja sen pinta-ala on 370 m². Alin kerros on lähinnä matkatavaroille ja ruualle. Lentokone on suunniteltu erityisesti presidentin työskentelyä silmällä pitäen. Matkustajille tarkoitettu alue, joka vastaa tavallisen lentokoneen ensimmäistä luokkaa, sijaitsee toisessa kerroksessa.[1] Tämä tila on journalisteille ja muille matkustajille.[4]

Valkoinen talo

muokkaa
 
Lentokoneen konferenssihuone.

Koneen etuosaa kutsutaan "Valkoiseksi taloksi".[1] Siellä sijaitsevat presidentin yksityiset tilat, joihin kuuluu nukkumatilat, toimisto, suihku ja vessa. Käytävällä on myös paikka kahdelle salaisen palvelun agentille. Presidentillä on mahdollisuus johtaa valtiota koneesta käsinselvennä. Tämä ominaisuus lisättiin Syyskuun yhdennentoista päivän iskujen jälkeen.

 
Presidentin yksityiset tilat. Sohvat muuttuvat sängyksi.

Ohjaamon alapuolella sijaitsee nykyaikainen lääkintäosasto, jossa on lääkkeitä, lääkintäpöytä ja ensiaputarvikkeita. Jokaisella lennolla on lääkäri ja sairaanhoitaja.

 
Presidentin toimisto.

Lentokoneen ruuat valmistetaan kahdessa keittiössä, jossa on mahdollisuus valmistaa ruokaa sadalle henkilölle kerrallaan.[1] Presidentille on oma menu, ja muut matkustajat ruokailevat "valkoisen talon" ulkopuolella.[1]

Lentokoneessa on suojatut ja ei-suojatut ääni-, faksi- ja datayhteydet.[1] Lentokoneen ruumaan mahtuu matkustajien tavarat, mutta presidentin autot ja vastaavat kuljetetaan erillisillä rahtikoneilla.[1] Yhdysvaltain ulkopuolisilla lennoilla on mukana myös täysin identtinen varakone. Lentokoneessa on myös mahdollisuus lennon aikana tankkaamiseen. Koneessa on myös tasokas baarikaappi, asekaappi ja ruumishuone neljälle vainajalle. Päätös nykyisen konesarjan hankinnasta tehtiin presidentti Reaganin aikakaudella.

Tekniset tiedot

muokkaa

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01015.&&&&001 015 km/h 10,7 kilometrissä
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0925.&&&&00925 km/h 10,7 kilometrissä

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g Wallace, Chris (host). "Aboard Air Force One." Fox News, November 24, 2008. Retrieved: November 28, 2008.
  2. Thomas, H. "U.S. considers Air Force One from Airbus." (Arkistoitu – Internet Archive) heraldnet.com. Retrieved: June 26, 2009.
  3. Michael Beschloss: The Man Who Gave Air Force One Its Aura The New York Times. 7.8.2015. Viitattu 9.7.2023. (englanti)
  4. Harris, Tom. "How Air Force One Works." HowStuffWorks.com. Retrieved: October 10, 2006.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
  NODES
INTERN 1