Boshin-sota

Boshin-sota (jap. 戊辰戦争, Boshin sensō eli "lohikäärmeen vuoden sota") oli vuosina 1868–1869 käyty sisällissota Japanissa. Sodassa poliittisen vallan palauttamista keisarille havittelevat voimat taistelivat hallitsevaa Tokugawa-shōgunaattia vastaan. Sota syntyi monien aatelisten ja nuorten samuraiden pettymyksestä tapaan, jolla shōgunaatti toimi ulkomaalaisten kanssa Japanin avautuessa ulkomaailmalle edellisellä vuosikymmenellä.

Boshin-sota
Keisarin puolella taistelevia Satsuma-klaanin samuraita. Kuvaaja Felice Beato.
Päivämäärä: Tammikuu 1868 – toukokuu 1869 Paikka: Japani Lopputulos: Shōgunaatin loppu; keisarivallan palauttaminen
Osapuolet
Keisarillinen ryhmäkunta Satsuma, Chōshū, Tosa	Tokugawa-shōgunaatti
Komentajat
Meiji-keisari, Saigō Takamori, Kuroda Kiyotaka	Shōgunaatti: Tokugawa Yoshinobu, Katsu Kaishū, Enomoto Takeaki, Ezon tasavalta: Enomoto Takeaki, Ōtori Keisuke, Arai Ikunosuke
Tappiot
noin 1 000 kuollutta	noin 2 000 kuollutta

Hovivirkailijoiden ja maan eteläosien samuraiden liitto varmisti nuoren keisari Meijin yhteistyön, ja hän julisti 250 vuotta kestäneen shōgunaatin lakkautetuksi. Keisarin joukkojen sotilaallinen liikehdintä ja partisaaniväkivalta Edossa (nyk. Tokio) saivat hallitsevan shōgunin Tokugawa Yoshinobun aloittamaan sotaretken saadakseen haltuunsa keisarin hovin Kiotossa. Pienempi mutta suhteellisen nykyaikaistunut keisarillinen ryhmäkunta sai nopeasti sotilaallisen edun puolelleen, ja Edon antautumiseen huipentuvien taisteluiden jälkeen Yoshinobu antautui henkilökohtaisesti. Tokugawa-shōgunaatin jäännökset vetäytyivät Pohjois-Honshūlle ja myöhemmin Hokkaidōlle, jonne he perustivat Ezon tasavallan. Tappio Hakodaten taistelussa mursi vastarinnan lopullisesti ja ulotti keisarin vallan koko Japaniin, saattaen loppuun Meiji-restauraation sotilaallisen vaiheen.

Boshin-sodassa oli liikekannalla noin 120 000 miestä, ja heistä kaatui noin 3 500. Lopussa voitokas keisarillinen ryhmä hylkäsi tavoitteensa karkottaa ulkomaalaiset Japanista ja otti sen sijaan käyttöön nykyaikaistumisen politiikan, jonka tavoitteena oli länsivaltojen kanssa solmittujen epätasa-arvoisten sopimusten neuvottelu uudelleen. Keisarillisen ryhmän keskeisen johtajan Saigō Takamorin vaatimuksesta Tokugawa-lojalisteille annettiin armahdus, ja monet shōgunaatin johtajat saivat vastuullisia virkoja uudesta hallituksesta.

Boshin-sota todistaa Japanin saavuttamasta nopeasta nykyaikaistumisesta vain neljätoista vuotta lännelle avautumisen jälkeen, länsivaltojen (erityisesti Britannian ja Ranskan) vahvasta sekaantumisesta Japanin politiikkaan ja keisarinvallan suhteellisen myrskyisästä palauttamisesta. Ajan kuluessa sota on romantisoitunut Japanissa ja muualla niiden mielissä, jotka näkevät Meiji-restauraation "verettömänä vallankumouksena" uhrien määrästä huolimatta. Sodasta on tehty Japanissa useita dramatisointeja, ja sitä on käytetty muun muassa yhdysvaltalaisessa elokuvassa Viimeinen samurai (2003).