Johanna II (Burgundi)

(Ohjattu sivulta Burgundin Johanna)

Johanna II (ransk. Jeanne II); (n. 1287/129121. tammikuuta 1330 Roye-en-Artois, Ranskan kuningaskunta) oli Burgundin ja Artois'n kreivitär omalla oikeudellaan (suo jure), josta tuli Filip V:n puolisona Ranskan ja Navarran kuningatar vuosiksi 1316–1322.[1]

Jeanne II
Jeanne, Ranskan kuningatar, Jacques Le Boucq 1573
Ranskan kuningatar
Valtakausi 1316–1330
Burgundin kreivitär
Valtakausi 1303–1330
Edeltäjä Otto IV
Artois'n kreivitär
Valtakausi 1229–1330
Edeltäjä Mahaut
Syntynyt n. 1278-1291
Kuollut 1330 (ikä noin 39)
Roye-en-Artois, Somme, Ranskan kuningaskunta
Hautapaikka Couvent des Cordeliers'n luostarin kirkko, Pariisi
Puoliso Filip V Pitkä
Lapset Jeanne
Marguerite
Isabelle
Blanche
Louis
Suku Ivrea (Ascarides)
Isä Otto IV, Burgundin kreivi
Äiti Mahaut, Artois'n kreivitär
Uskonto roomalaiskatolilaisuus

Jeanne II:sta tuli Burgundin kreivitär maaliskuussa 1303 isänsä, Burgundin kreivi Otto IV:n (n. 1248–1303) kuoltua. Hänen äitinsä kreivitär Mahaut toimi sijaishallitsijana vuoteen 1315 asti. Marraskuussa 1329 hänestä tuli myös Artois’n kreivitär äitinsä, kreivitär Mahaut'n (Mathilde, 1268–1329) kuoltua. Hän oli vanhempiensa vanhin tytär, nuorempi sisar oli Blanche de Bourgogne (n.1296–1326) ja veli Robert (n. 1300–1317), joka oli menettänyt perintöoikeutensa jo vuonna 1295 sisarensa Jeannen avioliiton myötäjäisten hyväksi.[2]

Avioliitto ja jälkeläiset

muokkaa

Jeanne avioitui tulevan Ranskan kuningas Filip V Pitkän kanssa 21. tammikuuta 1307, joka oli kuningas Filip IV:n ja kuningatar Jeanne II de Navarren toiseksi vanhin poika.

Heille syntyi viisi lasta:[1]

  • Jeanne (1./2. toukokuuta 1308 – 10./15. elokuuta 1347), Burgundin kreivitär (Jeanne III) ja Artois'n kreivitär (Jeanne II) omalla oikeudellaan (suo jure), avioitui vuonna 1318 Burgundin herttua Eudes IV:n kanssa.
  • Marguerite (1310 – 9. toukokuuta 1382), Burgundin ja Artois’n kreivitär (1361–1382) omalla oikeudellaan, avioitui vuonna 1320 Flanderin, Neversin ja Rethelin kreivi Louis I Dampierren (1304–1346) kanssa.
  • Isabelle (1312 – huhtikuu 1348), avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1323 Viennen dauphinin Guigues VIII:n kanssa. Toisen kerran Isabelle avioitui noin vuonna 1335 Faucogneyn herran Jean III:n kanssa. Kummastakaan liitosta ei ollut jälkeläisiä.
  • Blanche (1313 – 26. huhtikuuta 1358), nunna
  • Philippe (24. kesäkuuta 1316 – 24. helmikuuta 1317), kuoli alle vuoden ikäisenä

Neslen tornin skandaali

muokkaa

Huhtikuussa vuonna 1314 Neslen tornin skandaalina tunnetuksi tullut tapahtuma tuli julkiseksi. Toisena osapuolena olivat veljekset, normannisukuiset Philippe (n. 1290/93 – 19. huhtikuuta 1314) ja Gautier d’Aunay, jotka olivat hovipalvelusta suorittavia ritareita sekä Filip IV:n poikien vaimot. Veljeksiä pidettiin silmällä ja heitä seurattiin.[3] Heidät vangittiin ja kidutuksella saadun tunnustuksen perusteella veljekset tuomittiin majesteettirikoksesta ankarimman mukaan: rangaistuksena oli niin sanottu kolminkertainen julkinen kuolemantuomio.[4] Heidät kidutettiin hengiltä teilipyörässä ja sen jälkeen ruumiit paloiteltiin neljään osaan sekä laitettiin roikkumaan paalujen nokkaan useiksi viikoiksi.[4] Toisten tietojen mukaan kidutus- ja ruumiinhäpäisymenetelmät (mm. nylkeminen, lipeällä valelu, kuljettaminen pitkin katuja) olivat näitä vieläkin raaemmat.[5][3] Jeannen käly, Marguerite de Bourgogne ja sisar Blanche de Bourgogne tuotiin Pariisin parlamentin oikeudenkäyntiin, jonka perusteella heidät tuomittiin elinikäiseen vankeuteen aviorikoksesta Château Gaillardin linnoituksen vankiselleihin.[6]

 
Jeanne II, Burgundin kreivitär, Ranskan ja Navarran kuningatar, vastaanottaa teoksen "Breviculum seu electorium parvum" sen tekijältä Thomas le Myésier'ltä (polvistuu vas.) 1325

Jeanne de Bourgogne, tulevan kuningas Filip V:n puoliso, joka oli todettu oikeudenkäynnissä viattomaksi aviorikokseen, suljettiin kotiarestiin Dourdanin linnoitukseen,[7] koska hän oli salannut tiedon aviorikoksesta. Äitinsä tukemana hän teki sovinnon miehensä kanssa ja saattoi tämän jälkeen palata hoviin Filip IV:n kuoleman jälkeen joulukuussa 1314.[8]

Leskeys

muokkaa

Filip kuoli vuonna 1322[9] ja Jeanne jäi leskeksi. Filip oli siirtänyt maaomaisuutta ja muuta varallisuutta ja järjestänyt niin, että omaisuus säilyi Jeannella myös Filipin kuoleman jälkeen, vaikka kruunu siirtyi Filipin veljelle Kaarle IV Kauniille.[10]

Jeanne kuoli noin 40-vuotiaana tammikuussa 1330. Hänet on haudattu Couvent des Cordeliers'n fransiskaaniluostarin kirkkoon Pariisiin ja hänen sydämensä haudattiin puoliso Filip V:n viereen Saint-Denis'n basilikaan.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Jeanne I Of Burgundy (C. 1291–1330) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 29.4.2023.
  2. BURGUNDY KINGDOM, Counts of Burgundy fmg.ac. 2021.
  3. a b Weir, Alison: Isabella: She-Wolf of France, Queen of England. London: Pimlico, 2006. Ss. 99-100
  4. a b Broad, Jacqueline & Green, Karen: Virtue, Liberty, and Toleration: Political Ideas of European Women, 1400–1800. Dordrecht: Springer, 2007. s. 8.
  5. Audinot, Didier: Histoires effrayantes. Éditions Grancher, 2006.
  6. Weir, Alison: Isabella: She-Wolf of France, Queen of England. London: Pimlico, 2006. Ss. 99-100
  7. Bouyer, Christian: Dictionnaire des Reines de France, Librairie Académique Perrin, 1992 (ISBN 2-262-00789-6) s. 196.
  8. Brown, Elizabeth, A. R. : "The King's Conundrum: Endowing Queens and Loyal Servants, Ensuring Salvation, and Protecting the Patrimony in Fourteenth-Century France". Teoksessa: John Anthony Burrow & Ian P. Wei (toim). Medieval Futures: Attitudes to the Future in the Middle Ages, Woodbridge: The Boydell Press, 2000. S. 138
  9. Philip V king of France Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.4.2023.
  10. Philip The Tall - This date in History: January 3, 1322. Death of Philippe V, King of France and Navarre European Royal History. Viitattu 29.4.2023.
  NODES
Idea 1
idea 1